Eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk.) toteaa tiedotteessaan, että viime päivinä puhuttanutta nykyistä kaivoslakia valmisteltiin aikanaan hänen johdollaan.
– Johdin sen valmistelua yhdessä vihreiden Tarja Cronbergin (myöhemmin Anni Sinnemäen) ja kokoomuksen Jyri Häkämiehen kanssa. Olimme kaikesta keskeisessä lopulta yksimielisiä. Pieni poikkeus oli koneellisen kullankaivun lopettamisen ajankohta Lemmenjoen kansallispuistossa.
Pekkarinen harmittelee, että lain sisällöstä on syntynyt viime aikoina väärä käsitys.
– Julkisuuteen on syntynyt viime päivinä käsitys, että uusi laki on vanhaa huonompi, että se heikensi paikallisten asukkaiden ja maanomistajien oikeuksia uusissa kaivoshankkeissa. Samoin, että ulkomaalaiset kaivosyhtiöt saisivat uuden lain mukaan kaivoslupansa kuin ”apteekin hyllyltä”, vievät malmin korvauksetta ja jättävät jäljet hoitamatta.
Pekkarisen mukaan asia on päinvastoin.
– Uusi laki paransi erittäin merkittävästi naapureiden, maanomistajan ja kunnan oikeuksia jo ns. valtauksen yhteydessä. Samoin lopullisesta kaivosluvasta päätettäessä. Valitusoikeutta laajennettiin nykyaikaiselle tasolle.
Uuden lain mukaan malminetsintäluvan saamikseksi hakijayhtiön tulee osoittaa osaamisensa ja sen, että sillä on varoja tutkimukseen käytettävissä. Lisäksi yhtiön pitää myös asettaa vakuus vahinkojen varalle sekä raportoida vuosittain viranomaiselle tutkimusten tulokset.
– Vanhan lain mukaan vakuuksia ei vaadittu, ei tutkittu hakijayhtiön edellytyksiä eikä vuotuista raportointia, huomauttaa Pekkarinen.
Kaivostoiminnan aloittamiseen tarvitaan erikseen kaivoslupa, jonka edellytyksenä on on muun muassa lainvoimainen kaava. Kunta voi myös estää kaavamonopolinsa avulla kaivostoiminnan, jos haluaa. Pekkarinen korostaa, että ”kaivoslupaa ei myönn myönnetä ennen kuin erilaiset ympäristölainsäädännön mukaiset asiat ovat kunnossa, muun muassa YVA sekä tarvittaessa Natura-arviointi.”
– Vanhan lain mukaan kaivostoiminnasta maksettiin korvaus lähinnä valtiolle. Uuden lain mukaan korvaus maksetaan nyt maanomistajalle ja se on aikaisempaa valtiolle menevää korvausta suurempi. Kiinteistöveron saa puolestaan kunta.
Ympäristövelvotteiden täyttymisestä taas ei määrää kaivoslaki, vaan ympäristölainsäädäntö, josta vastaa ympäristöministeri. Pekkarinen valittaa, että suomalaisyritykset eivät ole olleet vuosikymmeniin kiinnostuneita sijoittamaan suomalaiseen kaivostoimintaan.
– Elinkeinoministerinä yritin juosta kokoon valtion omistamaa kaivosyhtiötä. Teollisuussijoituksen toki sain asialle. Yksityisiä sijoittajia en. Tänä päivänä valtio on kuitenkin osaomistaja Terrafamessa ja Outokummun kaivoksessa sekä Keliber Oy:ssä.
Pekkarinen korostaa, että nykyinen vuonna 2011 voimaan tullut kaivoslaki on ”radikaalisti vanhaa tiukempi”. Kaiken lisäksi sen perusteella ei ole perustettu ainoatakaan kaivosta Suomeen.
– Siis ei ensimmäistäkään! Pieniä teknisiä seikkoja lukuun ottamatta sen sisältöön eivät ole kajonneet enempää Kataisen, Stubbin kuin Sipilänkään hallitukset. Mieluusti kuulisinkin, missä vuoden 2011 kaivoslaki on vanhaa huonompi? Yhtä mieluusti olen halukas alaa koskevan ympäristölainsäädännön tarkistamiseen ja pohdintaan muun muassa kaivosverosta, päättää Pekkarinen.
