Eduskunnan täysistunnossa puhuttiin tiistaina pääministerin ilmoituksesta, joka koski sosiaali- ja terveyspalveluita sekä hyvinvointialueiden tilannetta.
Kokoomuksen lääkärikansanedustaja Mia Laiho palautti mieleen, että istuntosalissa puhuttiin vuonna 2019 hoitajamitoituksen säätämisestä.
– Sen piti olla muutaman tunnin homma. (Sanna) Marinin hallitus oli alun perin luvannut 0,7:n mitoituksen huhtikuun alusta 2023 mutta joutui lykkäämään sitä, koska hoitajia ei ollut, Mia Laiho kertasi.
– Me silloin kokoomuksessa varoitimme siitä, että tämä tulee näkymään kotihoidossa ja henkilöstön saatavuudessa muilla sektoreilla, ja näin juuri on käynyt.
– Kotihoidon käynnit ovat vähentyneet, vaikka palvelutarve on kasvanut, ja myös ympärivuorokautisen hoivan paikkoja on laitettu kiinni, ja vanhukset eivät ole saaneet sitä hoivaa, mitä tarvitsisivat. Hoidettava tai hoitaja eivät ole desimaali, Laiho jatkoi.
Nykyinen hallitus hänen mukaansa onneksi kiinnittää huomiota normitusten väljentämiseen, tuo uusia koulutuspaikkoja, Hyvän työn ohjelman, edistää omalääkärimallia ja tuo terapiatakuun.
SDP:n Krista Kiurun mukaan ”on iso arvovalinta, mistä säästetään, koska 90-luvun laman hinta on meillä kaikilla vielä mielessä: sosiaalisen kestävyysvajeen lisääntyminen lyhytnäköisillä taloudellisilla leikkauksilla on historian kirjoja, joita me vieläkin saamme todistaa”.
– Nyt kysymys on, Petteri Orpo, teidän hallituksenne tekemisistä, yli kahdeksan miljardin säästöistä. Te haette 8,8 miljardin säästöistä lähes neljä miljardia sosiaali- ja terveyshallinnon pääluokasta — se on kova arvovalinta, ja siitä olemme eri mieltä, Krista Kiuru sanoi.
Keskustan Antti Kaikkosen mukaan ”valitettavasti pääministerin ilmoituksen voi tiivistää vanhaa elokuvaa mukaillen: hallitusrintamalta ei mitään uutta”.
Kokoomuksen ryhmäjohtaja Matias Marttinen sanoi vasemmistohallituksen jättäneen Petteri Orpon hallitukselle kaksi hyvin vaikeaa haastetta.
– Ensinnäkin taloustilanteen, sillä vielä vuonna 2023 Suomi oli EU:n nopeimmin velkaantuva maa.
– Ja toisena asiana soten normitusta ja lainsäädäntöä kiristettiin, todettiin, että nämä asiat ovat vain helppoja ratkaista. Mutta samaan aikaan kuitenkin tämä henkilöstöpula, johon muassa edustaja Laiho viittasi, jätettiin nykyisen hallituksen ratkaistavaksi, Marttinen huomautti.
Hallitus joutuu siis Matias Marttisen mukaan ratkaisemaan kahta hyvin vaikeaa asiaa samaan aikaan: ”Huolehtimaan siitä, että meidän julkisen talouden kantokyky kestää ja voidaan turvata se, että suomalaiset saavat laadukkaat palvelut, ja että myös niitä päteviä hoitajia ja lääkäreitä riittää palveluiden järjestämisen osalta”.
– Ensi vuonna siis kuitenkin yli 2,2 miljardia euroa lisätään näitä julkisia panostuksia.
