Vihaiset väkijoukot ottavat yhteen poliisin kanssa itäisen Venäjän kaupungeissa, sabotöörit salakuljettavat rajan yli aseita, joita käytetään iskuissa poliisiasemille ja sotilastukikohtiin ja sitten alkavat syytökset kiinalaisväestön etnisistä puhdistuksista.
Näin alkaisi Kiinan hyökkäys Venäjän Kaukoitään Moskovan salaisessa sotapelissä.
Harjoitus on osa Financial Timesille vuodettua aineistoa. Asiakirjojen joukossa on vuosina 2008-2014 laadittuja Venäjän asevoimien harjoitustilanteita.
Verkkouutiset on kertonut materiaaliin sisältyvistä ydinasepaljastuksista aiemmin tässä jutussa.
Skenaarion kuvitteellinen kiinalaistoiminta muistuttaa Moskovan omia toimia esimerkiksi Ukrainassa vuonna 2014. FT:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan huolet kuvastavat Venäjän asevoimissa jo pitkään vallinneita epäilyksiä Kiinan suhteen.
Carnegie Eurasia Center -ajatushautomon Venäjä-asiantuntija Aleksander Gabujev kertoo Venäjän pyöritelleen vastaavia sotapelejä säännöllisesti vuosina 2008-2014. Hänen mukaansa Kiina nähtiin tuolloin Kremlissä ehdottomasti uhkana. Tutkija muistuttaa Venäjän sijoittaneen tuolloin myös moderneja asejärjestelmiä Kaukoitään, vaikka Moskovasta viestittiinkin samalla Naton olevan uhka ja Kiinan kumppani.
Uusi sukupolvi nationalisteja
Eräässä harjoituksessa Kiinaa esittää ”Dasiniaksi” kutsuttu valtio ja Venäjää ”Pohjoinen federaatio”.
Dasiniassa nousee skenaariossa valtaan ”uusi kansallismielisten johtajien sukupolvi”, joka haluaa alkuun syventää maiden suhteita, mutta siirtyy sitten hyväksikäyttämään Pohjoisen federaation ja länsimaiden välisiä jännitteitä.
Kovassa talousnousussa oleva Dasinia ryhtyy sitten vaatimaan naapuriltaan ”merkittävästi suurempia määriä hiilivetyjä erittäin epäedullisin ehdoin”. Kun Pohjoinen federaatio kieltäytyy, alkavat idässä sotavalmistelut.
Joissain harjoituksissa kiinalainen hyökkäys tulee Kazakstanin kautta. Monissa tavoitteena on aina vallata Venäjän Kaukoitä. Eräässä harjoituksessa jopa puhutaan Venäjän alueiden valtaamisesta uuden ”elintilan” hankkimiseksi kiinalaisille.
Venäjän asevoimien toimintaan erikoistunut huippuasiantuntija Michael Kofman huomauttaa FT:n haastattelussa, että sotaan johtavat kehityskulut ovat harjoituksissa usein melko kaukaa haettuja eivätkä välttämättä heijasta todennäköisimpänä pidettyä uhkaa.
Venäjän diktaattori Vladimir Putinin tiedottaja Dmitri Peskov totesi keskiviikkona Kremlin epäilevän vahvasti asiakirjojen aitoutta. Kiinan ulkoministeriöstä korostettiin puolestaan maiden välille solmittua ”ikuista ystävyyttä ja pidättäytymistä vihollisuuksista”.
