Tuoreimpien mielipidemittausten mukaan Saksan liittokansleri Angela Merkelin johtama kristillisdemokraattinen puolue (CDU) on matkalla vaalivoittoon ensi sunnuntaina järjestettävissä liittopäivävaaleissa.
– Vaaliasetelma näyttää mielipidemittausten valossa aika selvältä, mutta viimeisempien trendien mukaan nykyisen hallituskoalition jatko on vaakalaudalla. Kyse näyttää olevan muutamasta prosenttiyksiköstä, sanoo Turun yliopiston poliittisen historian lehtori Kimmo Elo Ylen Ykkösaamussa.
Tämänhetkisen hallituskoalition muodostavat CDU ja liberaalit (FDP). Merkel haluaa hallitukselleen jatkokauden. Liberaalit kuitenkin tasapainoilevat tällä hetkellä viiden prosentin vaalikynnyksen rajalla. Hallituskoalition päähaastaja on sosiaalidemokraattinen puolue (SPD), joka haluaa muodostaa uuden koalition vihreiden kanssa.
CDU:n sisarpuolue CSU voitti sunnuntaina selvästi Baijerin osavaltion vaalit. Päähaastaja SPD kärsi karvaan tappion.
– Baijerin osavaltion vaalitulos ei välttämättä helpota (Merkelin johtaman koalition) tilannetta, koska CSU on ollut Merkelin kova kriitikko. Jos Merkel voittaa vaalit ja muodostaa hallituksen, niin Baijerin vaalitulos varmasti heijastuu tavalla tai toisella hallitusohjelmaan.
Blokkiasetelmat
Saksan vaaleja käydään blokki-asetelmin, jossa vastakkain ovat CDU:n ja FDP:n muodostama konservatiivinen blokki ja SPD:n sekä vihreiden muodostama punavihreä blokki.
– Nykyisten kannatuslukemien valossa punavihreä blokki ei ole enemmistökykyinen koalitio. Siksi SPD:llä on ollut mahdollisuus tehdä yhteistyötä vasemmistopuolueen (Die Linke) kanssa, jolloin enemmistöhallituksen muodostaminen olisi mahdollista.
Elo muistuttaa, että vasemmistopuolueiden kesken on suuria eroja eri politiikka-alueiden kesken. Näin on esimerkiksi ulko-, sosiaali- ja Eurooppa-politiikan kanssa.
– Tämä olisi hyvin hankala koalitio.
Merkel on antanut ymmärtää, että hän saattaisi olla valmis leirien väliseen yhteistyöhön erityisesti vihreiden kanssa.
– Tässäkin on suuria eroja energia- ja sosiaalipolitiikassa. Tämä on enemmänkin taktinen vaihtoehto, joka halutaan säilyttää.
Isojen blokkien kesken on kuitenkin selvä ero. Sosiaalidemokraatit ajavat perinteistä hyvinvointivaltiopolitiikkaa, joka perustuu tulonjaon vahvistamiseen. Konservatiivinen leiri puolestaan ajaa puolestaan liberaalimpaa markkinaehtoista politiikkaa.
Avainkysymykset
Merkel on tällä hetkellä erittäin suosittu poliitikko Saksassa. Elon mukaan hänen suosiotaan ei voi sivuuttaa.
– Vaikka vaaleissa ei suoraan valita liittokansleria, saksalaiset ottavat käytännössä kantaa siihen, kenet haluavat Saksan johtoon seuraavaksi neljäksi vuodeksi.
– Merkelin suosio saattaa tuoda epävarmoja äänestäjiä CDU:n taakse. Toisaalta Merkelin politiikka on ollut aika passiivista erilaisten uudistusten liikkeelle laittamisessa. Se saattaa viedä äänestäjiä CDU:n leiristä pois.
Elo tulkitsee vaalien kulkua niin, että varsinaiset asiakysymykset ovat jääneet sivummalle.
– Merkel on pyrkinyt pitämään isot asiat kuten eurokriisiin hoitamisen poissa keskustelusta. Näissä asioissa on mahdollista potentiaalia konflikteille. Myös Saksan tiukka linja on herättänyt vastareaktioita Euroopassa.
Vuokratasosta, sosiaaliturvan uudistamisesta ja ydinvoimakysymyksestä on käyty keskustelua.
– Merkel on adaptoitunut kilpailijoiden linjaan ja ominut itselleen näitä teemoja. Kyse on ollut passiivisesta kampanjasta, jossa Merkel on antanut ymmärtää, että nämäkin asiat hoidetaan.
Elon mukaan Merkel pyrkii varmistamaan, että mitään häiritseviä keskusteluja ei pääse syntymään varmistaakseen vaalivoiton itselleen.
– Sen jälkeen, kun vaalitulos on ratkaistu ja nähdään hallituspohja, alkavat isot keskustelut suurista linjaratkaisuista.
