Valtioneuvoston puolustusselonteossa ei säästellä sanoja Venäjän Suomelle ja muulle Euroopalle muodostamasta uhasta ja Moskovan aikeista ja tavoitteista.
Helmikuussa 2022 aloitettu täysimittainen hyökkäyssota Ukrainaa vastaan nähdään selonteossa osana jatkumoa, joka alkoi hyökkäyksellä Georgiassa vuonna 2008 ja jatkui Ukrainan Krimin niemimaan valloituksella ja sodalla Itä-Ukrainassa vuonna 2014.
– Hyökkäys Ukrainaan ja vakauden horjuttamiseen pyrkivä toiminta EU:n itäisessä naapurustossa ilmentää pitkäaikaista kehitystä, jossa suurvalta-asemansa vahvistamista ja etupiirijakoa tavoitteleva Venäjä pyrkii kasvattamaan vaikutusvaltaansa myös avoimella sotilaallisen voiman käytöllä, puolustusselonteossa todetaan.
Venäjää kutsutaan asiakirjassa merkittävimmäksi ja suoraksi uhaksi Naton ja Nato-maiden turvallisuudelle sekä euroatlanttisen alueen rauhalle ja vakaudelle.
Moskovan katsotaan siirtyneen hyökkäyssodan myötä entistä avoimempaan ja vaikeasti ennakoitavaan ja pitkäkestoiseen vastakkainasetteluun lännen kanssa.
– Venäjän vihamieliset hybriditoimet, mukaan lukien sabotaasi, ovat kohdistuneet Eurooppaan laajalti. Venäjällä on kyky käynnistää nopeasti pitkäkestoinen sotilaallinen painostus. Venäjä on osoittanut Ukrainassa olevansa valmis käyttämään laajamittaista sotilaallista voimaa myös yhteiskunnan elintärkeisiin kohteisiin sekä siviiliväestöön poliittisten päämääriensä saavuttamiseksi, selonteossa summataan.
Ukrainan sodan perusteella todetaan, että Venäjällä on valmius merkittävään riskinottoon tappioista välittämättä. Tämän sanotaan luovan epävakautta Suomen lähialueille.
Venäjän turvallisuusajattelussa taas näkyy strategisen syvyyden tavoittelu ja ”pyrkimys yhtenäisen puskurivyöhykkeen luomiseen Euroopassa, aina arktiselta alueelta Itämeren ja Mustanmeren kautta Välimerelle. Jännitteiden kiristymisen yhdellä alueella varoitetaan voivan heijastua nopeasti myös muille alueille sotilaallisen toiminnan lisääntymisenä.
Puolustusselonteossa listataan, että Moskova ylläpitää ja kehittää ydinpelotetta, kaukovaikutteisiin asejärjestelmiin ja voimanprojisointikykyyn perustuvaa konventionaalista pelotetta sekä laajamittaiseen sodankäyntiin kykenevää asevoimaa.
Strategisia tavoitteita Moskova yrittää edistää ”laaja-alaisen vaikuttamisen keinoin”. Tämä käsittää niin hybridivaikuttamisen sekä tarvittaessa sen osana sotilaallisen voimankäytön. Näitä keinoja Venäjän sanotaan käyttävän jatkuvasti myös avoimen sodankäynnin kynnyksen alapuolella joustavasti muuttuvalla intensiteetillä.
– Tavoitteena on muiden muassa vaikuttaa kohdemaan yhtenäisyyteen, päätöksentekoon ja kansalaismielipiteeseen sekä lisätä vastakkainasettelua, luoda pelkoa ja hämärtää tilannekuvaa.
Venäjä on puolustusselonteon mukaan kyennyt ylläpitämään ja osin jopa kehittämään sodankäynnin kykyjään huolimatta sodasta ja mittavista miehistö- ja kalustotappioista.
Koko puolustusselonteko löytyy tämän linkin takaa.
