Microsoftin palveluissa torstai-iltana alkanut maailmanlaajuinen häiriö laittoi hetkessä koko maailman polvilleen. Työpaikkojen sähköpostit ja muut tietojärjestelmät eivät toimi, koska ne on rakennettu Microsoftin pilvipalveluiden varaan. Sama koskee useita oppilaitoksia, joissa opetusta ei ole voitu järjestää, koska opettajat ja oppilaat eivät pääse käsiksi pilvipalveluissa oleviin oppimismateriaaleihin.
Tilannetta kuvaa hyvin se, että joillakin työpaikoilla työntekijät ovat lähteneet kotiin kesken työpäivän. Töitä ei voi tehdä, koska digijärjestelmät eivät toimi. Perjantaina eri organisaatiot ovat peruneet jopa lehdistötilaisuuksia. Tilaisuuksia ei voida järjestää, koska etäyhteyksiin tarvittava Teams ei toimi eikä pilvipalveluun tallennettuja esitysmateriaaleja saada avattua.
Häiriö paljastaakin länsimaisen yhteiskunnan selvän heikkouden: olemme liian riippuvaisia digitaalisista palveluista. Kun Microsoftin, Googlen tai Facebookin omistavan Metan kaltaisten teknojättien järjestelmiin tulee häiriö, koko yhteiskunta on hetkessä polvillaan. Nykyajan ihminen ei kykene edes tekemään töitä tai opiskelemaan, jos hänellä ei ole pääsyä pilvipalveluiden varassa oleviin järjestelmiin.
Maailma ympärillämme on digitalisoitunut nopeasti. Kuten Microsoftin häiriö ja siitä seuranneet ongelmat osoittavat, liika digitalisaatioon tukeutuminen on tehnyt meistä myös entistä haavoittuvaisempia. Ongelma on vakava ja siihen olisi herättävä. Nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa koko yhteiskunta saadaan toimintakyvyttömäksi vain sillä, että meiltä katkaistaan verkkoyhteydet tai estetään pääsy käytetyimpiin digisovelluksiin.
Oma lukunsa on se, että Microsoftin, Googlen ja Metan kaltaiset teknologiajätit ovat kaikki yhdysvaltalaisia. Haluammeko tosiaan olla näin USA-riippuvaisia?
Missä vaiheessa meistä tuli näin avuttomia?
Asiointi siirtyy väkipakolla digisovelluksiin
Tämä ei tietysti ole yllätys, sillä yhteiskunnassamme asiointia on väkipakolla alettu ajaa pelkkien digitaalisten sovellusten varaan. Näitä sovelluksia kutsutaan usein ärsyttävällä epäsanalla ”äppi”, jonka kuuleminenkin saa aikaan ihottuman. Monissa tilanteissa asiointi muuttuu mahdottomaksi, jos verkkoyhteydessä ilmenee häiriöitä tai kun ”äpillä” sattuu muuten vain olemaan huono päivä.
Joskus liiallinen digikeskeisyys johtaa aivan älyvapaisiin tai kohtuuttomiin tilanteisiin. Minä jouduin ilmoittamaan hotellin itsepalveluautomaatille sellaisen auton rekisterinumeron, jota ei ole olemassa. Koska automaatti nyt vain väkisin halusi tietää rekisterinumeron piittaamatta siitä, onko mitään autoa edes olemassa.
LinkedIn-palvelussa luin tilanteesta, jossa iäkäs asiakas oli poistettu linja-auton kyydistä siksi, että hänellä ei ollut älypuhelinta eikä hän voinut ostaa matkalippua sovelluksen kautta. Koska nykyajan linja-autonkuljettajat eivät enää myy lippuja asiakkaille, kuski päätti poistaa asiakkaan autosta. Hienoa tämä nykyajan asiakaslähtöisyys.
Arvostelin nykyajan digikeskeisyyttä jo aiemmassa näkökulmakirjoituksessani. Ihmettelin, miksi jokaista arkipäiväistä asiaa varten pitää ladata erillinen sovellus. Kirjoituksen jälkeen sain runsaasti myönteistä lukijapalautetta, jossa monet kertoivat olleensa ärsyyntyneitä täysin samoista asioista. Tämä kun vielä menisi yritysten ja muiden palveluntarjoajien jakeluun. Asiakkaat haluavat palvelua eivätkä latailla asiointia vaikeuttavia äppejä, yppejä eikä varsinkaan öppejä.
Monessa tilanteessa tökeröt itsepalveluautomaatit ja huonosti toimivat ”äpit” tekevät asioinnista tarpeettoman vaikeaa. Mikään ei meinaa onnistua edes normaalitilanteessa. Tätä menoa ruokaostosten tekeminenkin riippuu siitä, sattuuko äpillä olemaan hyvä vai huono päivä.
Entä kun verkko- tai sähköyhteydet ovat kokonaan poikki? Asiointi muuttuu mahdottomaksi.
Digiriippuvuus on myös huoltovarmuusongelma
Liiassa digikeskeisyydessä ei ole kyse vain asiakkaiden tyytyväisyydestä vaan koko yhteiskunnan huoltovarmuudesta. Emme voi ulkoistaa kaikkea digitaalisten pilvipalveluiden varaan, koska häiriöiden sattuessa olemme täysin kyvyttömiä tekemään mitään.
Entisaikana yhteiskunnan toimintaa saatiin häirittyä iskemällä kriittiseen infrastruktuuriin, kuten junaliikenteeseen. Tänä päivänä pasmat saadaan sekaisin jo sillä, että pääsy keskeisiin digitaalisiin palveluihin estyy.
Kuten Microsoftin häiriön takia nytkin kävi. Toivottavasti opimme tästä jotain.