Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden sekä neurokehityksellisten oireyhtymien perusteella maksettujen etuuksien kustannukset ovat kasvaneet yli 700 miljoonaa euroa vuodesta 2010. Saajia oli lähes miljoona vuonna 2023.
Yleisintä oli lääkekorvausten saaminen, kustannukset taas suurimpia työkyvyttömyyseläkkeistä. Kustannusten kasvu oli suurinta kuntoutuksessa.
Kokonaisuudessaan Kela maksoi etuuksia 16,6 miljardia euroa. Tästä 3,2 miljardia euroa oli sairausperusteisia etuuksia.
– Yli kymmenesosa kaikista Kelan maksamista etuuksista, tai puolet terveysperusteisista etuuksista, maksetaan siis mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden tai neurokehityksellisten oireyhtymien perusteella. Osuus on suuri, sanoo Kelan tutkimuksen ylilääkäri Riitta Luoto.
Työkyvyttömyyseläke suurin kulu
Terveysperusteisista etuuksista mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden sekä neurokehityksellisten oireyhtymien perusteella Kela maksoi eniten työkyvyttömyyseläkkeitä, reilu 480 miljoonaa euroa viime vuonna.
Muista etuuksista kuntoutuspalveluita maksettiin yli 340 miljoonaa euroa, sairauspäivärahaa yli 330 miljoonaa euroa, vammaisetuuksia 260 miljoonaa euroa ja kuntoutusrahaa 190 miljoonaa euroa. Lääkekorvauksia ryhmän diagnoosien perusteella tai psyykenlääkkeistä maksettiin reilu sata miljoonaa euroa.
– Lääkekorvauksista maksettava summa on näissä haasteissa pieni muihin terveysperusteisiin etuuksiin verrattuna, mutta saajia on toisaalta lähes miljoona, pohtii Luoto.
Kokonaissumma on kasvanut yli 60 prosenttia tai vajaa 700 miljoonaa euroa vuodesta 2010, kun inflaatio otetaan huomioon. Etuuksien välillä on huomattavia eroja kustannuskehityksessä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden sekä neurokehityksellisten oireyhtymien perusteella.
Kuntoutusrahan kulut ovat inflaation huomioiden yli viisinkertaistuneet ja kuntoutuspalveluiden kulut yli kolminkertaistuneet vuoteen 2010 verrattuna.
Vammaisetuuksien kulut ovat kasvaneet reilu 60 prosenttia, sairauspäivärahan reilu 40 prosenttia ja työkyvyttömyyseläkkeiden vajaa 30 prosenttia. Lääkekorvausten kulut näillä perustein sekä psyykenlääkkeistä ovat puolestaan laskeneet vajaa 30 prosenttia.
Kelan kuntoutus täydentää julkisen terveydenhuollon palvelutarjontaa. Kela hankkii kuntoutuspalvelut yksityisiltä palveluntuottajilta.
– Kuntoutuskustannusten kasvu kertoo mielestäni siitä, että Kelan ja yksityisten palveluntuottajien rooli julkisen sote-palvelujärjestelmän täydentäjänä on kasvanut merkittävästi mielenterveyden häiriöiden ja neurokehityksellisten oireyhtymien hoidossa. Nämä seikat huomioiden Kelan kuntoutuksen piiriin kuuluvien terapioiden tuloksellisuuden tutkimukselle on jatkossakin tarvetta, sanoo Kelan erikoistutkija Miika Vuori.
Kustannusten kasvu keskittyy nuorempiin ikäryhmiin
Kasvu mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden sekä neurokehityksellisten oireyhtymien perusteella maksettujen Kelan etuuksien kustannuksista on ollut voimakkaampaa nuoremmissa ikäryhmissä kuin vanhemmissa, kun verrataan vuotta 2023 vuoteen 2010.
Alle 16-vuotiailla lapsilla ja nuorilla kustannukset ovat yli kolminkertaistuneet, kun inflaatio huomioidaan. Nuorilla ja nuorilla aikuisilla eli 16–34-vuotiailla kustannukset ovat yli kaksinkertaistuneet. Eläkeikäisillä eli yli 65-vuotiailla kustannukset ovat kasvaneet reilu 60 prosenttia ja 35–64-vuotiailla vain 16 prosenttia.
Lapsilla ja nuorilla kasvu liittyy etenkin vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen puheterapiaan ja toimintaterapiaan. Nuorten ja nuorten aikuisten ryhmässä korostuvat kuntoutuspsykoterapia ja ammatillinen kuntoutus.
– Lapsilla ja nuorilla erilaisten neurokehityksellisten oireyhtymien kuten ADHD:n, autisminkirjon ja kehityksellisten kielihäiriöiden diagnoosit ovat hyvin yleisiä, mikä heijastuu niihin liittyvien terapioiden käyttöön. Nuorilla ja nuorilla aikuisilla esimerkiksi kuntoutuspsykoterapiaa käytetään yhä enemmän mielenterveyden häiriöiden kuten ahdistuneisuushäiriön ja kliinisten masennustilojen hoidossa, kuvailee Vuori.
Kelan etuudet vain murto-osa kustannuksista
Kelan maksama 1,7 miljardia euroa on vain osa mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden sekä neurokehityksellisten oireyhtymien kustannuksista.
Hyvinvointialueet tuottavat terveydenhuollon ja kuntoutuksen palveluita, työeläkelaitokset maksavat muun muassa työkyvyttömyyseläkkeitä mielenterveysongelmien perusteella ja työterveydessä hoidetaan paljon mielenterveyden haasteita.
Maksettujen etuuksien lisäksi kustannuksia aiheutuu muun muassa menetetystä työpanoksesta, jonka kustannukset työnantajille ja yhteiskunnalle on myös arvioitu miljarditasolle. OECD arvioi vuonna 2018, että Suomessa mielenterveysongelmat maksoivat silloin yhteiskunnalle yhteensä noin 11 miljardia euroa vuodessa.
– Vaikka Kelan maksamat etuudet tuntuvat suurilta, OECD:n luvut antavat hyvän vertailukohdan. Jos yhdenkin syrjäytyneen nuoren hinta yhteiskunnalle menetettyinä verotuloina ja työpanoksena arvioidaan kohoavan lähes miljoonaan euroon, mielenterveytensä kanssa kamppailevien vaikuttava tukeminen voi maksaa itsensä korkoineen takaisin, toteaa Kelan tutkimuspäällikkö Antti Veilahti.
