Yhdysvaltain presidentiksi toiselle kaudelle valittu Donald Trump ja varapresidentiksi nouseva J.D. Vance ilmaisivat vaalikamppailun kuluessa selväsanaisesti tavoittelevansa Venäjän ja Ukrainan välisen sodan pikaista lopettamista. Erityisen kriittisesti he ovat suhtautuneet USA:n Ukrainalle antaman aseavun rahoittamiseen jatkossa.
Trump on sanonut voivansa lopettaa sodan muutamassa tunnissa. Rauhansuunnitelmasta on brittiekonomisti Timothy Ashin mukaan laadittu tulevan presidentin taustajoukoissa useita vaihtoehtoisia versioita, joista mikään ei vielä ole saanut Trumpin siunausta.
Vaikka hänen aikeitaan ei toistaiseksi tarkemmin tunneta, ne herättävät useita Euroopan näkökulmasta hankalia kysymyksiä, Ash kirjoittaa Center for European Policy Analysis -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.
Ensimmäinen kysymys on hänen mukaansa se, voisivatko Ukraina ja sen eurooppalaiset tukijat hyväksyä ulkopuolelta saneltavaa ratkaisua, ja millaisia turvallisuusvaikutuksia sellaisella olisi. Tähän liittyy myös se, kykenisikö Eurooppa kompensoimaan Yhdysvaltojen antaman avun, jos Ukraina joka tapauksessa päättäisi jatkaa taistelua.
Chatham Housen eli Britannian ulkopoliittisen instituutin tutkijana toimivan Ashin toinen kysymys koskee sitä, miten Ukrainan jälleenrakennus rahoitettaisiin siinä tapauksessa, että sota todella päättyisi. Maailmanpankki ja muut tahot ovat hänen mukaansa arvioineet Ukrainan elpymisen ja jälleenrakentamisen kustannuksiksi noin 500 miljardia dollaria, ja ne nousevat joka päivä.
Eurooppalaisten päättäjien olisi Timothy Ashin mielestä aika viestiä kansalaisille, että Ukraina on etulinjassa Venäjän aggressiivisia laajentumispyrkimyksiä vastaan ja että Ukrainan auttaminen on halvin tapa varmistaa koko Euroopan yhteinen turvallisuus.
Ukrainalle annettavaan apuun on hänen mukaansa mielekästä panostaa 100 miljardia dollaria vuodessa nyt, kun otetaan huomioon, että omien puolustusmenojen kasvattamiseen yhdellä prosentilla bkt:sta kuluisi noin 200 miljardia dollaria vuodessa. Jos Ukraina kaatuisi, muun Euroopan olisi nostettava puolustusmenojaan merkittävästi sitäkin enemmän.
Jos Ukrainalle olisi annettu täysi pääsy lännen jäädyttämiin noin 330 miljardin dollarin venäläisiin varoihin, Ukraina olisi voinut rahoittaa omaa puolustustaan huomattavasti kattavammin kuin nyt on tapahtunut. Parhaassa tapauksessa se olisi saattanut jo voittaa sodan, Ash arvioi.
– Tämä olisi tarjonnut tilaisuuden selittää eurooppalaisille äänestäjille, että kaiken Ukrainalle annettavan rahoituksen ei tarvitse tulla heiltä ja että Venäjä voidaan saada maksumieheksi. Se olisi ollut sekä suosittua että myös oikein. Tämä tilaisuus on edelleen olemassa, hän toteaa.
Nyt malli kannattaisi hänen mukaansa esitellä Donald Trumpille, jota se mitä todennäköisimmin miellyttäisi: Ukrainaa voitaisiin näin rahoittaa ilman amerikkalaisille veronmaksajille aiheuttavia kustannuksia, ja merkittävä osa varoista voitaisiin kanavoida Yhdysvalloista tapahtuviin asehankintoihin.
