Verkkouutiset

Opiskelija valmistautuu luentoon. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

”Miesten ei tarvitse hakea” – yliopisto tavoittelee tasa-arvoa kovin keinoin

Suomalaisyliopistojen mukaan käytäntö ei toimisi täällä.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Alankomaalainen Eindhovenin yliopisto on viime vuosina avannut osan rekrytoinneistaan vain naisille tai itsensä sellaiseksi tunteville. Miesten hakemuksia ei tiettyinä ajanjaksoina siis oteta vastaan.

Paljon kritiikkiäkin herättänyt ohjelma lanseerattiin 2019, ja tänä kesänä Eindhovenin yliopisto raportoi Science-lehdelle, että ohjelma on tuottanut tulosta – ”gender gap” eli ”sukupuolten välinen kuilu” on pienentynyt. Naisten osuus Eindhoivenin akateemisesta henkilöstöstä on ohjelman ansiosta noussut 22 prosentista 29 prosenttiin, eli nousu on seitsemän prosenttiyksikköä.

Science-lehden haastattelemat Eindhovenin yliopiston ja Alankomaiden naisprofessorien järjestön edustajat iloitsevat tuloksesta. Näin siksi, että matemaattis-luonnontieteellisiin ja tekniikan alan aineisiin keskittyvä Eindhovenin yliopisto oli ennen erikoisohjelman alkua koko Euroopan pohjalukemissa, kun mittariksi asetettiin naisten osuus tutkimus- ja opetushenkilökunnasta.

Miehet poissulkevat haut poikivat varsinkin hankkeen alkuvaiheessa vastalauseita ilmeisen syrjivyytensä vuoksi. Jonkinlaisena kompromissina Eindhovenin yliopisto korjasi ohjelmaa vuonna 2021 siten, että sitä päätettiin soveltaa vain niille aloille, joissa naisten osuus oli alle 30 prosenttia, ja miehet suljettiin hausta vain ensimmäisen kuuden kuukauden ajaksi.

Verkkouutiset tiedusteli Aalto-yliopistosta ja Helsingin yliopistosta, onko Suomessa meneillään tai harkittavana vastaavanlaisia, jotkut väestöryhmät poissulkevia hakuja.

– Minun tietääkseni tuollaisia ei täällä ole, ja se liittyy suomalaiseen tasa-arvolainsäädäntöön, provosti Kristiina Mäkelä Aalto-yliopistosta sanoo. Provostina hän osallistuu yliopiston strategiseen suunnitteluun ja vastaa myös Aallon yhdenvertaisuusasioista.

– Yliopistojen positioissa meriitit ratkaisevat. Käytämme toki monia muita keinoja yhdenvertaisuuden edistämiseksi, ja Aallossa on tehty paljon, jotta saisimme naiset ja tytöt kiinnostumaan teknisistä aloista. Eikä tämä työ ole mennyt hukkaan: vuodesta 2010 lähtien naisprofessorien määrä Aallossa on tuplaantunut.

Helsingin yliopiston vararehtori Kai Nordlundin kommentit kuulostavat saman suuntaisilta kuin
Mäkelän.

– Kyllä tuollainen rajattu haku olisi täällä juridisesti ongelmallista, se koettaisiin syrjiväksi”, Nordlund arvelee.

– Haluamme hakuvaiheessa tukea ja kannustaa naishakijoita, mutta ketään ei suljeta pois. Muut keinot ovat tehonneet aika hyvin.

Nordlund itse on taustaltaan luonnontieteilijä. Hän johtaa Kumpulan tiedekampusta, johon kuuluvat muun muassa Physicum, Chemicum ja Exactum -nimiset laitokset.

Kiintiöt eri asia?

Helsingin yliopiston työnantajatehtävien päällikkö Iikka Avela täydentää Nordlundin ja Mäkelän kommentteja juristin näkökulmasta.

– Jos kärkihakijoina on kaksi eri sukupuolta edustavaa hakijaa, joiden osaaminen, sopivuus ja ansiot ovat samalla tasolla, niin tällöin valinnassa voidaan huomioida, että toinen sukupuoli on tehtävässä aliedustettuna. Tällöin kyse ei ole siitä, että rekrytoitava henkilö ohittaisi rekrytoinnissa ansioituneemman ja sopivamman hakijan sukupuolen perusteella, kun ansiot ovat olleet samalla tasolla, Avela sanoo.

Hän kuitenkin lisää, että yliopistoissa tilanteet, joissa hakijoiden ansiot olisivat samat tai aivan samalla tasolla, ovat harvinaisia.

Tässä kohtaa maallikossa herää väistämättä kysymyksiä. Jos Suomen lait eivät salli sellaisia hakuohjelmia kuin esimerkiksi Eindhovenin yliopiston toteuttama kokeilu, miten sitten on mahdollista, että meillä on asetettukin naiskiintiöitä esimerkiksi yritysten hallituksissa? Voivathan kiintiötkin johtaa siihen, että vähemmän pätevä sivuuttaa pätevämmän.

– Ansioituneemman hakijan syrjäyttäminen rekrytoinnissa on nimenomaisesti kielletty tasa-arvolain kahdeksannessa pykälässä. Sukupuolikiintiöihin erilaisissa toimielimissä on kuitenkin suhtauduttu lainsäädännössä sallivammin, vastaa Avela.

– Esimerkiksi tasa-arvolain neljännessä pykälässä on säädetty, että julkishallinnon toimielimissä naisia ja miehiä tulisi lähtökohtaisesti olla vähintään 40 prosenttia. …Toimielinten kiintiöitä ja rekrytointia on siis laissa säädelty hieman eri tavoin ja eri pykälissä.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Viikon suosituimmat videot
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)