Venäjän nykyjohdon näkyvimpiin arvostelijoihin kuuluva liikemies Mihail Hodorkovski pitää presidentti Vladimir Putinia ennen kaikkea oman edun tavoittelijana.
– Krimin miehitys ja laiton liittäminen eivät johtuneet laajentumishalusta. Ne eivät johtuneet myöskään halusta estää Naton laivastotukikohdan perustaminen alueelle. Se, mitä tapahtui, tapahtui kannatuslukujen vuoksi, maanpaossa USA:ssa elävä Mihail Hodorkovski sanoo.
Ennen Krimin miehitystä helmikuussa 2014 presidentti Vladimir Putinin kansansuosio oli Hodorkovskin mukaan laskusuunnassa. Krimin palauttaminen Venäjän yhteyteen herätti laajaa innostusta kansalaisten keskuudessa ja käänsi presidentin kannatusluvut takaisin nousuun.
– Vladimir Putin ei oikeastaan ole imperialisti. Putinin tavoitteena ovat mahdollisimman suuret vapaudet Venäjällä – hänelle itselleen, Hodorkovski kiteyttää.
Vaikka presidentti Putinin tavoitteet kohdistuvat ensi sijassa Venäjälle, se ei Hodorkovskin mukaan tarkoita, ettei naapurimailla olisi syytä huoleen.
– Kotimaiset ongelmat voivat houkutella uusiin seikkailuihin ulkomailla. Se, millaisen hinnan Putin joutuisi niistä maksamaan, on hyvin olennainen kysymys, tiedotusvälineitä ja Euroopan kansanpuolueen (EPP) ryhmäjohtoa torstaina Tallinnassa tavannut Hodorkovski sanoo.
Hän kehottaa länsimaita huolehtimaan siitä, että seikkailupolitiikan hinta muodostuu sietämättömän korkeaksi.
Vaikeita vuosia näköpiirissä
Haasteet, joita Venäjällä on lähivuosina edessään, ovat Mihail Hodorkovskin mukaan suuria.
– Väestörakenteen kehitys vaikuttaa yhä huonommalta, ja muutos seuraavien kymmenen vuoden aikana tulee olemaan dramaattinen. Kyse on erityisesti työssäkäyvän ja työelämän ulkopuolella olevan väestönosan suhteessa tapahtuvasta muutoksesta, hän sanoo.
Länsimaiden Krimin haltuunoton ja Itä-Ukrainan sodan johdosta asettamat pakotteet rasittavat osaltaan Venäjän taloutta. Kaikkein raskaimmin Hodorkovski uskoo niiden purevan energiasektorin ja sotateollisuuden kehitykseen.
Putinin hallinnon pyrkimykset kompensoida niiden vaikutusta edellyttäisivät hänen mukaansa niin mittavia investointeja, että niiden toteuttaminen osoittautuu lopulta taloudellisesti mahdottomaksi.
Euroopan akilleenkantapäät
Eurooppalaiset yhteiskunnat ovat Hodorkovskin mielestä yhä liian haavoittuvaisia Venäjän vaikutuspyrkimyksille.
Tärkeimpänä heikkona kohtana hän pitää riippuvuutta Venäjän energiasta. Vaikka Venäjän keskimääräinen osuus EU:n energiatoimituksista on pienentynyt, muutamien yksittäisten jäsenvaltioiden riippuvuus venäläisistä energialähteistä on hänen mukaansa edelleen aivan liian suuri.
Hodorkovski sanoo presidentti Putinin hyödyntävän taitavasti myös länsimaisen avoimen yhteiskunnan herkkyyksiä.
Venäjä kykenee Hodorkovskin mukaan horjuttamaan eurooppalaisten valtioiden vakautta sellaisin informaatiovaikuttamisen keinoin, joihin länsi ei toistaiseksi ole pystynyt menestyksellisesti vastaamaan.
HEIKKI HAKALA, Tallinna
