Hämeenlinna haluaa Suomeen perustettavan Naton maavoimaesikunnan. Mutta niin haluaa moni muukin.
– Panssariprikaatin välitön läheisyys, useat puolustussektorin toiminnot, harjoitusalueet sekä vahva puolustusteollisuuden läsnäolo tekevät Hämeenlinnasta varuskuntakaupungin, jonka laajentaminen esikuntakaupungiksi toisi monia hyötyjä myös Natolle ja Puolustusvoimille, argumentoi Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen.
Hämeenlinna oli onnistua jo kerran, tasan 20 vuotta sitten. Silloin sinne kaavailtiin maavoimien esikuntaa. Puolustusvoimien selvitys puolsikin esikunnan sijoittamista Hämeenlinnaan, mutta puolustusministeri Seppo Kääriäinen (kesk.) päätti omavaltaisesti, että esikunta tulee joka tapauksessa Mikkeliin.
– Meillä haarukoitiin tietyt parametrit ja pisteytettiin vaihtoehtoja. Puolustusministerikin on käsittääkseni jopa sanonut, että Hämeenlinna osoittautui paremmaksi, mutta sitten kun otetaan yhteiskunnalliset kriteerit mukaan, niin vaaka kallistui Mikkeliin, sanoi Puolustusvoimien silloinen komentaja, amiraali Juhani Kaskeala päätöksestä tuoreeltaan Helsingin Sanomissa.
– Operatiiviset näkökulmat olivat vähän paremmat Hämeenlinnassa.
Kun maavoimien esikunnan sijaintia edellisen kerran ratkottiin vuonna 2004, sijoittamista Hämeenlinnaan puolsivat lyhyt myös matka pääesikuntaan Helsinkiin ja materiaalilaitoksen esikuntaan Tampereelle.
Kenraalimajuri evp, europarlamentaarikko Pekka Toveri (kok) oli silloin mukana tekemässä selvitystä maavoimien esikunnan perustamisesta ja sijoittamisesta.
– Tehtiin melkoinen nippu selvityksiä upseerien avioeroherkkyydestä alkaen. Se oli Mikkelissä Hämeenlinnaa korkeampi koska puolison on helpompi löytää työpaikka Hämeenlinnassa asuessa kuin Mikkelissä, Toveri muistelee.
– Kansallisen puolustuskyvyn kannalta Hämeenlinna oli parempi myös siksi että se on kauempana itärajasta.
Mikkelin puolesta puhui hajasijoituspolitiikka ja savolainen puolustusministeri Kääriäinen. Maavoimien esikunta perustettiin lopulta Mikkeliin. Tämä kuitenkin johti myös siihen, että kaupungille rakasta Savon prikaatin olemassaoloa ei enää jatkettu.
Nyt Mikkelin puolesta Nato-esikunnan sijoittamiseksi puhuu se, että sillä on infrastruktuuria valmiina. Vaikka esikunta sisältää liikkuviakin elementtejä, myös kiinteät suojatilat ovat välttämättömät. Ja niiden rakentaminen maksaa rahaa.
– Toisaalta, jos esikunnan sijainti olisi sellainen, että tilanteen tullessa pitäisi olla heti tulen alla johtamassa, ei sekään ole välttämättä paras ratkaisu.
Toveri korostaa, että hänellä ei ole nykyisestä uhkatilanteesta sellaista tarvittavaa operatiivista tietoa, että hän pystyisi arvioimaan miten se vaikuttaisi Naton maavoimaesikunnan sijoittamiseen nyt tai lähivuosina.
Mikkelissä maavoimien esikunta työllisti vuoden 2022 tiedon mukaan noin 300 ihmistä. Heistä noin neljännes on siviilejä. Sotilaat asettuvat Mikkeliin eri mittaisille komennustehtäville, ja Toveri muistuttaa, etteivät kaikki komennussotilaat oikeasti asu Mikkelissä kuin 3-4 päivää viikosta.
– Asuvat reppureina itsemurhayksiössä arjet, tekevät pitkää päivää ja lähtevät kotipaikkakunnilleen pitkäksi viikonlopuksi. Ei maavoimien esikunta tuo Mikkeliin ihan niin paljon kuin miltä saattaa kuulostaa.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Ihmisten työpaikkoja ajatellessa Hämeenlinnalla on edelleen kiistaton sijaintietu puolellaan. Isot lentokentät ja satamat ovat riittävän lähellä. Mutta niin ne voisivat olla Oulussa tai Rovaniemelläkin.
Pohjoista sijaintia on väläytelty varsinkin Yhdysvaltojen mielenkiinnon kohteena.
– Liittouma katsoo karttaa siitä näkökulmasta, että Venäjällä on intressi arktisella alueella ja varmasti tarve suojata ydinaseitaan ja muita pohjoisessa olevia toimintojaan.
Nyt johonkin päin Suomea sijoitettava esikunta vastaa Norfolkin esikunnan alaisuudessa olevan alueen maasodankäynnin johtamisesta. Rauhan aikana se muun muassa suunnittelee ja toteuttaa Naton harjoitustoimintaa alueella.
Tulevaan esikuntaan sijoittuu työskentelemään myös upseereja muista maista: Norjasta, Ruotsista, Yhdysvalloistakin. Toveri arvioi, että kumppanimaiden näkemyksiä varmasti kuunnellaan esikunnan sijoittamisesta päätettäessä, vaikka päätös on kuitenkin kansallinen.
Olennaista on kuitenkin muistaa, että maavoimien esikunta vastaa kansallisesta maanpuolustuksesta. Naton Norfolkin maavoimaesikunnalla on erilaiset tehtävät ja painopisteet, eivätkä ne ole välttämättä painottuneet eteläiseen Suomeen samaan tapaan kuin Suomen oma puolustus.
– Tuosta esikunnasta tullaan johtamaan isoa kuvaa, sanoo Toveri.
Mutta samalla pitää huomioida, että esikuntaan sijoitettavat upseerit, varsinkin ulkomailta, tuovat todennäköisesti perheensä mukanaan. Lapset tarvitsevat koulupaikkoja, puolisot töitä.
Ainakin Hämeenlinna uskoo pystyvänsä tarjoamaan nämä puitteet. Se korostaa tiedotteessaan, että kaupungissa on sekä ruotsin- että englanninkielisiä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen polkuja. Kansainvälinen ammattikorkeakoulukin löytyy.
Turvallisuuspoliittisissa taustakeskusteluissa upseerien ja Naton parissa toimineiden ihmisten kanssa on noussut esiin toistuvasti huoli, että sijainti Mikkelissä olisi jo päätetty. Vaikka Mikkeli on kirinyt julkisessa keskustelussa otsikoihin, on puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) korostanut, ettei millekään kaupungille ole tehty mitään lupauksia. Häkkänen on itse kotoisin Mäntyharjusta Mikkelin läheltä, joten käytäväpuheet Mikkelin ylivoimaisuudesta voivat olla kaikuja kahdenkymmenen vuoden takaa. Silloin pääesikunnassa koettiin, että puolustusministeri Kääriäinen ei huomioinut sotilaiden asiantuntemusta heitä itseään koskeneessa esikunnan sijoittamisessa.
Päätöksiä Nato-esikunnan sijoittamisesta Suomen kartalle odotetaan tulevana talvena.
