Johtajuus ei ole vain sitä, että vaadimme tekoja muilta. On katsottava peiliin, kirjoittaa Mika Aaltola (kok).
– Emme halua enää kuulla yhtään löyhää puhetta Euroopan johtajuudesta. Emme voi jäädä odottelemaan Yhdysvaltoja tai osoittelemaan sormilla muita.
Yhdysvaltoja pitkään seuranneille politiikan tekijöille ja tutkijoille olosuhteet ovat Aaltolan mukaan vaikeat. Kokonaiskuvasta on kovin hankalaa saada otetta ja varman analyysin tai ylipäätään aikaa kestävien arvioiden tuottaminen lähes mahdotonta.
– Niin monet asiat voivat nyt muuttua jopa päivissä, Aaltola jatkaa.
– Siksi huomiota kannatta kiinnittää siihen, mikä on mahdollista ja mihin itse voi vaikuttaa. Tällä viittaan etenkin niihin asioihin, joita me itse voimme niin Euroopassa kuin Suomessakin tehdä. Turbulentissa hetkessä monet huutavat eurooppalaisten ratkaisujen tai johtajuuden perään. Tämä on oikein, vaikkakin molempiin olisi ollut hyvin aikaa kolmen vuoden ajan, kun Venäjä on tehnyt tuhojaan Ukrainassa.
Katseeni on kääntynyt nyt erityisesti Saksan suuntaan. Uuteen liittokansleriin kohdistuu valtavia odotuksia, kirjoittaa Aaltola.
Muutos heijastuu parhaimmillaan Euroopan unioniin, joka on komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen juuri esittelemän suunnitelman mukaan laittamassa liikkeelle lähivuosina lähes 800 miljardin euron investoinnit puolustusteollisuuteen. Lisäksi komissio tarjoaa mahdollisuuden ohjata käyttämättömiä aluekehitysvaroja puolustukseen sekä puoltaa velanottamista puolustuksen tarpeiden täyttämiseksi.
– Olen jo vuosia puhunut siitä, miten Suomen on muiden tavoin kannettava vastuunsa puolustuksen kehittämisessä, Aaltola kirjoittaa.
