Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola sanoo Twitter-ketjussaan, että Ukrainan kysymys on nähtävissä kylmien intressien näkökulmasta kysymyksinä niistä, että onko maa eheä, itseriittoinen kokonaisuus, kykenevä puolustamaan itseään ja ovatko sen puolustamisen intressit muiden kyvykkäiden valtioiden etujen mukaista.
Vastauksen kaikkiin kysymyksiin hän toteaa olevan enemmän tai vähemmän kyllä. Sama pätee Aaltolan mukaan myös Suomeen ja Ruotsiin.
– Tämä oli keskeinen yhtälö, joka vei Suomen eurooppalaisen sodan olosuhteissa NATOon. Suomi on itsestään huoltapitävä ja sillä on ystäviä. Suomi-kysymys sai loogisen ratkaisunsa ennätysnopeasti. Sama yhtälö liittyy myös Ruotsiin ja sen NATO-jäsenyyteen syksyyn mennessä, hän sanoo.
Aaltola toteaa Ukraina-kysymyksen poliittisen ratkaisun löytyvän läntisestä integraatiosta, etenkin EU:n ja sotilaallisen tuen pitkäkestoisesta jatkamisesta. Maan Nato-kysymys taas ratkennee konfliktin jäätyessä.
Tutkijan mukaan Venäjä ei vielä käsitä olevansa sodassa jo ylivenynyt. Tämä Ukrainan menetyksestä hän ennakoi katkeraa prosessia.
– Sota kokonaisuudessaan laskee Venäjän suurvalta-asemaa, toipumisessa kestää sitä pidempään, mitä kauemmin Venäjä takoo päätään seinää. Se myös epävakauttaa. Meillä on käsissämme ennen pitkää myös Venäjä-kysymys, Aaltola toteaa.
– Siis onko Venäjä itsestään huoltapitävä valtio, vai vain sotku joka haittaa muita? Onko sillä ulkoisia merkittäviä ystäviä, joiden erityisessä intressissä on Venäjän tukeminen, missä tahansa tilanteessa? Vastaus ei ole täysin selvä.
1. Ukrainan kysymys voidaan nähdä kylmien intressien näkökulmasta. Onko maa eheä itseriittoinen kokonaisuus? Onko se kyvykäs puolustamaan itseään? Onko sen puolustamisen intressit muiden kyvykkäiden valtioiden etujen mukaista? Vastaukset tuntuvat olevan enemmän tai vähemmän… pic.twitter.com/TG5Yeypxim
— Mika Aaltola (@MikaAaltola) May 17, 2023
