Arvovaltainen joukko kansalaisia on perustanut uuden kansalaisaloitteen sen tueksi, että Suomi irtautuisi henkilömiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. Aloitteen ovat allekirjoittaneet europarlamentaarikko Mika Aaltola (kok.), Kannuksen kunnanjohtaja ja entinen puolustusministeri Jussi Niinistö, puolustusvoimien entinen komentaja Juhani Kaskeala, entiset suurlähettiläät Pasi Patokallio, Hannu Himanen ja Jaakko Iloniemi sekä puolustusteollisuuden etujärjestössä työskentelevä Henri Vanhanen.
– Päätös Ottawan sopimuksesta irtautumisesta on viime kädessä poliittinen. Siitä päättäisi viime kädessä eduskunta. Puolustusvoimia tulisi kuulla tälläkin kertaa. Erään keinon siihen tarjoaa parhaillaan valmisteilla oleva puolustuspoliittinen selonteko. Puolustusliitto Naton jäsenenä Suomen tulisi kuulla myös liittolaisiamme. Päätös olisi silti suvereenin Suomen, kansalaisaloitteessa ehdotetaan.
Puolustuspoliittinen selonteko on tarkoitus esitellä eduskunnalle vielä ennen joulua. Selonteko on siis käytännössä jo valmis. Julkisesti ei ole vielä tiedossa, sisältääkö selonteko kannanottoa henkilömiinoihin ja Suomen osallistumiseen ne kieltävään Ottawan sopimukseen.
Kansalaisaloitteen allekirjoitusten keräämisaika kestää lain mukaan korkeintaan puoli vuotta. Uuden kansalaisaloitteen allekirjoitusten keräämisaika käynnistyy Suomen 107. itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta.
Jussi Niinistö on ollut tekemässä miinakieltosopimuksesta irtautumisesta kansalaisaloitetta aikaisemminkin. Tuolloin, helmikuussa 2022 Venäjän juuri käynnistettyä täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan, olivat Niinistön kanssa aloitteen tekijöinä entinen ulkoministeri Timo Soini, entinen Suomen sotilas -lehden päätoimittaja, Reserviläisliiton puheenjohtaja ja Reserviupseeriliiton puheenjohtaja. Kansalaisaloite keräsi lyhyessä ajassa 50 000 allekirjoitusta ja eteni eduskunnan käsiteltäväksi.
Puolustusvaliokunta keskusteli asiasta helmikuussa 2023, ja pian sen jälkeen ulkoasiainvaliokunta. Ulkoasianvaliokunta katsoi, että kansalaisaloitetta ei ole tarkoitettu sellaiseen lainsäädäntöasiaan, jollainen kansainvälisestä sopimuksesta irtisanoutuminen olisi. Puolustusvaliokunta ei aiemmin käymässään keskustelussa ollut aivan yhtä nihkeä, muttei aivan riemuissaankaan.
– Suomalainen puolustusteollisuus kykenisi tuottamaan jalkaväkimiinoja, mutta alan yrityksissä ei ole mielenkiintoa tuotannon käynnistämiseen. Yritykset näkevät jalkaväkimiinojen tuottamisen erittäin merkittävänä mainehaittana muun liiketoiminnan kannalta. Lisäksi jalkaväkimiinoja tuottavilla yrityksillä olisi suuria vaikeuksia saada rahoitusta markkinoilta toiminnalleen, ja monet pankit estävät rahoituksen jalkaväkimiinoja tuottavilta yrityksiltä, valiokunta totesi.
Lopulta valiokunta totesi, että jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta irtautumisessa olisi kyse merkittävästä puolustuspoliittisesta ratkaisusta ja Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan pitkästä linjasta, jossa korostetaan kansainvälistä oikeutta ja sopimusjärjestelmän merkitystä.
Valiokunnan puheenjohtajana toimi tuolloin nykyinen puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.), joka sanoi viime viikonloppuna, että on määrännyt kesällä 2024 puolustusministeriön selvittämään ja arvioimaan jalkaväkimiinojen tarpeellisuutta ja Ukrainan sodan oppeja.
Venäjän taistelutaktiikka, jota kutsutaan ”lihamyllyksi”, on otettava huomioon. Hyökkäyksen alkuvaiheessa talvella 2022 se ei ainakaan ollut vielä yhtä korostunut kuin nyt.
– Venäjän laajamittainen hyökkäys Ukrainaan on osoittanut, että massamainen jalkaväen käyttö on palannut sodan kuvaan. On myös otettava huomioon teknologian kehittyminen, mikä hämärtää jalkaväkimiinojen ja muiden miinojen välistä eroa. Aseteknologian kehitys voi näin muuttaa miinojen roolia, jolloin Ottawan sopimus voi rajoittaa vakavasti maanpuolustuksemme kehittämistä, uudessa kansalaisaloitteessa perustellaan.
