– Jos Yhdysvallat asettaa EU:lle 10-20 prosentin tullit, meidän pitää löytää sellaisia tuotteita, jotka puraisevat Yhdysvaltoja ja jotka houkuttelevat takaisin diilipöytään, sanoi kokoomuksen europarlamentaarikko Mika Aaltola perjantaina mediatilaisuudessa.
Aaltola mukaan Yhdysvaltojen ensi viikon vallanvaihtoon tulee suhtautua positiivisesti, kuten demokraattisen maan vallanvaihtoon tunnistaen, että USA:n uusi hallinto tulee asettamaan Euroopalle haasteita.
– Moni maa tulee ottamaan kahdenvälistämisen välineeksi suhteessa USA:han eli pyritään saamaan suorat yhteydet Yhdysvaltoihin. Pitää muistaa, että Nato on meille tärkeä nyt, kun USA:n suhde Natoon tulee olemaan yhä ehdollisempi, Aaltola arvioi.
Vallanvaihdon seurauksista Ukrainalle Aaltola ei ole huolissaan.
– (Joe) Bidenin hallinnon viime metrien sanktiopäätökset olivat sovittuina (Donald) Trumpin sisään tulevan hallinnon kanssa. Rauhaa voiman kautta on se, mihin Trump on viehättynyt Ukraina-kysymyksessä. Se tukee tietyn linjan jatkuvuutta. Ukrainaa ei saa päästää kaatumaan. Meidän pitää jatkaa tukea teki Yhdysvallat mitä tahansa, Aaltola totesi.
Aaltola muistutti myös, että Venäjä kokeilee jatkuvasti, missä sen rajat menevät Itämerellä, kun maan asema Itämerellä on muuttunut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden seurauksena.
– 60-70 prosenttia Venäjän energiasta liikkuu Helsingin edustan vierestä. Se on strategisesti tärkeä kapeikko. Nato-maiden kannattaa vastata tähän tekemällä siitä vähitellen yhä enemmän kujanjuoksua Venäjälle eli lisäämällä pelotetta, Aaltola sanoi.
Vihreiden meppi Ville Niinistö muistutti mediatilaisuudessa EU-maiden aktiivisuudesta ja yhteistyöstä Naton kanssa varjolaivaston torjunnassa.
– Kansainvälinen merioikeus mahdollistaa sellaisen tulkinnan, että merkittävistä turvallisuus- tai ympäristöriskeistä johtuen Tanska voisi EU-maana käynnistää myös kattavan valvonnan Tanskan salmissa, jolloin varjolaivasto ei pääsisi läpi. Toistaiseksi komissio ja Tanska ovat olleet haluttomia tekemään tätä tulkintaa, koska perinne on ollut, että Tanskan salmissa ei tällaista valvontaa tehdä. Olisi tärkeää, että tästä edetään, että varjolaivaston turvallisuus- ja ympäristöriskeihin voidaan puuttua.
Varjolaivaston torjunta olisi Niinistön mukaan hyvä lisä Yhdysvaltojen ja EU-pakotteiden lisäksi.
– Jos varjolaivasto oikeasti pysäytetään, niin Venäjän vientitulot romahtavat. Tässä on valtava Venäjän eristämisen potentiaali, jos kaikissa keinoissa onnistutaan, Niinistö muistutti.
RKP:n europarlamentaarikko Anna-Maja Henriksson muistutti, että meppien tärkein tehtävä tällä kaudella on pitää EU yhtenäisenä.
– Grönlanti-asia liittyy tähän tiiviisti sitä kautta, että se on yritys epävakauttaa ja saada keskusteluun asioita, joista ei pitäisi olla edes mitään keskusteltavaa. Grönlanti on osa Tanskaa ja Grönlannilla on oma lainsäädäntönsä. Kenenkään muun ei pidä siihen kajota, Henriksson totesi.
