Venäjän presidentin Vladimir Putinin ydinaseruletti haastaa länttä ottamaan etäisyyttä Ukrainaan, toteaa europarlamentaarikko ja Ulkopoliittisen instituutin ex-johtaja Mika Aaltola X-päivityksessään.

– Hän pelaa avoimesti ydinsodan riskillä rajoittaakseen ei-ydinasevallan, Ukrainan, sodankäyntiä. Kun Venäjän voima ei riitä, hän höystää sitä ydinpelottelulla. Periksi ei kannata antaa.

Venäjä on päivittämässä ydinasedoktriiniaan siten, että jatkossa niiden käytön oikeutukseksi riittäisi se, että ydinaseeton valtio uhkaa Venäjää ja tekee yhteistyötä ydinasevaltion kanssa tai saa tukea ydinasevaltiolta.

– Venäjä retoriikka on jo pitkään ollut fantasiointia ydinaseiskuilla. Venäjä on valmistellut ydinkoetta, epäonnistunut uuden ydinohjuksen kokeessa ja uhannut Ukrainan ydinlaitoksia. Putin myös eskaloi jakamalla ydinaseteknologiaa vastineeksi aseista, joilla voi iskeä Ukrainaan. Lista on pitkä, Aaltola sanoo.

Samaan aikaan länsi ja erityisesti Yhdysvallat epäröi antaa Ukrainalle lupaa käyttää annettuja aseita, kuten parhaaksi näkee.

– Yleensä on lähtökohtana pidetty, että ydinaseet rajaavat ulos ydinasevaltojen keskinäisen sodan, koska vaihtoehtona on ydinase-eskalaatio, joka ei ole kenenkään intressissä. Nyt tilanne on tästä näkökulmasta kimurantti.

Aaltola muistuttaa, että suorat sodat ydinasevaltioiden kesken ovat olleet harvalukuisia, esimerkiksi Neuvostoliitto-Kiina (1969) ja Intia-Pakistan (1999) ja rajoitettuja sekä lyhyitä. Niissä ei ole pyritty strategiseen voittoon, koska ydinaseet muodostavat huomattavat pakkopaidan kansallisten etujen täydelliselle saavuttamiselle toisen ydinasevallan häviön kustannuksella.

Eskalaation hallinnan lähtökohtana on ollut sodan pitäminen maantieteellisesti rajattuna, pääsääntöisesti Ukrainaan, jolloin Venäjän keskeisiä etuja ei haastetta. Aaltola toteaa, että lännessä ei ole missään vaiheessa puhuttu, että hallinnon pitäisi vaihtua Moskovassa.

– Sota pysyy Venäjän ja Ukrainan välisenä ja länsi uhkaa puuttua sotilaallisella iskulla tilanteeseen vain, jos Putin käyttää ydinasetta: Näin keskitytään eskalaation hallintaan, mutta puolustetaan Ukrainan oikeutta toistella oman alueensa koskemattomuudesta. Venäjän lyöminen pois Ukrainasta merkitsisi Venäjän voittamista, muttei Venäjän intresseihin muuten kajoamista. Tästä näkökulmasta Ukrainan Kurskin operaatio oli nerokas veto. Ukraina osoitti, ettei se toimimalla omapäisesti ylittänyt ydinasekynnystä. Venäjä väisti kohdatessaan vahvan siirron, hän arvioi.

Venäjä on kuitenkin jo vuosia laajentanut ydinaseiden roolia ja signaloinut lännelle alentunutta ydinaseiden käyttökynnystä. Aaltolan mukaan on siksi ymmärrettävää, että länsi on sensitiivinen asian suhteen.

– Strategisen hämäryyden ollessa suurta, länsi hapuilee ja minimoi uuden tilanteen riskejä. Tämä on huolestunut varovaisuus saattaa äkkiseltään näyttää vastuulliselta toiminnalta, mutta se sisältää huomattavia riskejä mahdollistaessaan Venäjälle ydinaseriskin tuottamisella pelaamisen, Aaltola korostaa.

– Voitto Venäjälle tarkoittaa sitä, että se saa ydinpelotteellaan lännen perääntymään rajoillaan ja saa näin turvallisuusintressiensä varjolla tilaa käsittämällään etupiirialueella.

– Haaste Venäjän kanssa liittyy nyt iskuihin tukikohtiin Venäjällä. Venäjä väittää, että jotkin näistä tukikohdista ovat osa sen ydinasepelotetta, joten iskut niihin olisivat iskuja sen keskeisiä intressejä vastaan, Aaltola jatkaa päivityksessään.

Venäjä myös itse laukoo Aaltolan mukaan ohjuksia Ukrainaan strategisista tukikohdistaan, joten niiden erottaminen ydinasekyvyistä on mahdotonta.

– Ukrainalle annetut aseet eivät myöskään ole ylivertainen kyky. Ne eivät anna Ukrainalle todellista mahdollisuutta uhata Venäjän ydinasearsenaalia. Putinin väittämät eivät siten ole loogisia, vaan tahallista hämmentämistä ja väärin luentaa. Haasteen voi nähdä olevan osa Venäjän halua venyttää ydinaseiden käytettävyyttä.

Aaltola korostaa, että antamalla periksi länsi itseasiassa laajentaisi tahtomattaan Venäjän kykyä operoida ydinasepelotteellaan.

– Ehkäpä lännessä haetaan nyt kompromissia jossa Ukrainan annetaan iskeä, mutta rajataan kohteita. Ukrainan sallittaisi iskeä muihin, kuin strategisten ja taktisten ydinaseiden sijaintipaikoille. Tämä taasen tekisi Ukrainan toiminnasta vaikeaa ja luvanvaraista tavalla, mikä mahdollistaisi Venäjän syytökset Ukrainan epäitsenäisestä ja lännen päättämästä aseellisen voiman käytöstä, Aaltola sanoo.

Hän korostaa, ettei Venäjän peleihin pitäisi alistua.

– Siksi apu, jota ei ole korvamerkittyä, on strategisen päämäärän saavuttamiseksi, Venäjän lyömiseksi pois Ukrainasta, vähiten riskaabelia. Ukraina taistelee puolustaakseen itseään. Kyseessä ei vielä ole suora suurvaltasota. Yhdysvaltojen olisi paras antaa Ukrainan toimia, kuten maa kokee parhaaksi.

Jakamallaan videolla Aaltola toteaa, että Ukrainan voitto laskisi ydinsodan todennäköisyyttä ja asiassa parasta olisi päämäärätietoinen lähestymistapa, jossa ei mikromanageerata Ukrainan sodankäyntiä.

– Kaikki muu johtaisi Venäjän peliin ja sallisi ydinasepelotteen käytön osana konventionaalista sotaa tavalla, joka palvelisi Venäjän päämääriä ja siten ruokkisi vastaavia laajempia tavoitteita myös Kiinan ja Pohjois-Korean tapauksissa, Aaltola päättää X-ketjunsa.

Jatkuu.. Ydinaseella uhkaamisen laajentaminen saa lännen epäröimään. Antamalla periksi länsi itseasiassa laajentaisi tahtomattaan Venäjän kykyä operoida ydinasepelotteellaan. Ehkäpä lännessä haetaan nyt kompromissia jossa Ukrainan annetaan iskeä, mutta rajataan kohteita. Ukrainan…

— Mika Aaltola (@MikaAaltola) September 26, 2024