Mikä on riittävä loppusiivous? Tästä syntyy helposti riita

Loppusiivouksen taso aiheuttaa usein epäselvyyksiä.
Muuttolaatikoita asunnon eteisessä. LEHTIKUVA / TEEMU SALONEN
Muuttolaatikoita asunnon eteisessä. LEHTIKUVA / TEEMU SALONEN
Muuttolaatikoita asunnon eteisessä. LEHTIKUVA / TEEMU SALONEN
Muuttolaatikoita asunnon eteisessä. LEHTIKUVA / TEEMU SALONEN

Vuokrasuhteen päättyessä vuokralainen ja vuokranantaja voivat olla eri mieltä siitä, kuinka perusteellisesti asunto pitää siivota ja mikä kuuluu normaaliin asumisen aiheuttamaan kulumiseen.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) tutkimuksen mukaan juuri tulkintaerot loppusiivouksen tasosta ja asunnon kunnosta ovat tavallinen syy erimielisyyksiin.

KKV selvitti, millaisia loppusiivoukseen ja asunnon kunnon puutteisiin liittyviä korvausvaatimuksia vuokralaiset kohtaavat. Aineistoa kerättiin muun muassa KKV:n tietokannasta, asumisneuvojilta, hyvinvointialueiden sosiaalityöntekijöiltä ja suurilta vuokranantajilta.

Tutkimuksen perusteella riita ei aina tarkoita, että jompikumpi osapuoli olisi selvästi toiminut väärin. Epäselvyyttä voi syntyä siitä, mikä katsotaan riittäväksi siivoukseksi, missä kulkee tavanomaisen kulumisen ja korvattavan vahingon raja ja milloin kustannuksia voidaan periä vuokralaiselta.

– Vuokralaisen voi olla vaikea ennakoida, millainen siivouspuute johtaa korvausvaatimukseen, KKV:n johtava asiantuntija Helena Tuorila sanoo tiedotteessa.

Hänen mukaansa vuokranantajan antamien ohjeiden pitäisi olla riittävän selkeitä ja konkreettisia, jotta vuokralainen tietää etukäteen, mitä häneltä odotetaan.

Dokumentointi voi ratkaista erimielisyyden

Vuokravakuuksien palauttamiseen liittyvistä ongelmista on raportoitu aiemminkin. Verkkouutiset kertoi helmikuussa tapauksista, joissa vuokranantajien epäiltiin pidättäneen vakuuksia kyseenalaisin perustein. Vaikka vuokralainen olisi siivonnut asunnon, vuokranantaja on voinut väittää asunnon jääneen sotkuiseksi ja jättänyt siksi vakuuden palauttamatta osittain tai kokonaan.

KKV korostaakin asunnon kunnon dokumentointia. Vuokralainen voi osoittaa asunnon lähtötilanteen ja myöhemmät muutokset esimerkiksi valokuvilla, videoilla ja asunnon kuntoa koskevilla viesteillä. Silloin vuokralainen pystyy todistamaan, jos vuokranantaja väittää väärin perustein asunnon jääneen sotkuiseksi.

Lisäksi ennen vuokrasuhteen alkua olisi hyvä tehdä yhteinen alkukatselmus, jossa tarkastetaan asunnon ja kodinkoneiden kunto. Vastaava tarkastus kannattaa tehdä myös vuokrasuhteen päättyessä.

Mitä paremmin asunnon kunto, tarkastukset ja mahdolliset kustannukset on dokumentoitu, sitä vähemmän osapuolille jää epäselvyyttä siitä, mistä mahdollinen korvausvaatimus johtuu.

KKV:n mukaan riitoja voidaan ehkäistä myös selkeillä ohjeilla, avoimella viestinnällä ja sillä, että vuokranantaja perustelee korvausvaatimukset riittävän tarkasti.

Pienikin huolimattomuus kynttilän kanssa voi johtaa nopeasti kalliiseen vahinkoon.
Yksi asia nousee omakotiasujien huolissa selvästi muiden edelle.
Vanhan talon haju ei asiantuntijan mukaan tarkoita välttämättä homeongelmaa.
Mainos