SDP:n presidenttiehdokas Jutta Urpilainen ja puolueen puheenjohtaja Antti Lindtman vaali-iltana Helsingissä 28.1.2024. LEHTIKUVA / SEPPO SAMULI

Mikä selittää SDP:n mahalaskun presidentinvaaleissa toistamiseen? Nyt puhuu Lasse Lehtinen

SDP-vaikuttaja ei paljasta, kumpaa äänestää toisella kierroksella, mutta ehdokas on eri kuin ensimmäisellä.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

SDP:n ex-politiikko, vaikuttaja ja kirjailija Lasse Lehtinen sanoo, ettei ole yllättynyt puolueen presidenttiehdokkaan Jutta Urpilaisen murskatappiosta presidentinvaaleissa. Urpilaisen ääniosuus ensimmäisellä kieroksella jäi 4,3 prosenttiin, mikä oli vähemmän kuin vasemmistoliiton Li Anderssonin kannatus.

– No en oikeastaan (ole yllättynyt), Lehtinen kommentoi Verkkouutisille. Hän laskee Urpilaisen kehnon menestyksen samaan laariin Tuula Haataisen (vuoden 2018 vaaleissa 3,2 prosenttia) ja Paavo Lipposen (vuoden 2012 vaaleissa 6,7 prosenttia) jo luomiin ”ennakkotapauksiin”. Kaikki he jäivät huomattavasti puolueensa kannatuslukemista.

Lehtinen muistuttaa, että toiselle kierrokselle yltäneellä Pekka Haavistolla oli olemassa jo pohjakannatusta aiemmista presidentinvaaleista. SDP:n Tarja Halosen valintaa presidentiksi vuonna 2000 taas siivitti ilmiö, jossa moni halusi Suomeen ensimmäisen naispresidentin – puoluekannasta riippumatta.

– Kun presidentinvaali on korotetusti henkilövaali, tällaiset asiat vaikuttavat ja rikkovat sovinnaisia puoluerajoja. Tämä tarkoittaa sitä, että oli puolue mikä tahansa, ehdokkaalla täytyy olla joko vanhaa pohjakannatusta tai tilausta juuri siihen hetkeen.

Ja Jutta Urpilaisella ei ollut?

– Siinähän tietysti jo kävi mielessä, kun ehdolle pano kesti niin kauan, ollaanko siinä sitten tosisaan ja moni oli jo henkisesti ehtinyt sitoutua muihin ehdokkaisiin.

Olisiko SDP:n pitänyt asettaa joku toinen ehdokas?

– Joku toinen ja paljon aikaisemmin tai sitten hänet (Urpilainen) paljon aikaisemmin.

SDP pyysi EU-komissaari Jutta Urpilaista ehdokkaakseen presidentinvaaleihin jo elokuussa, jolloin Urpilainen lupasi harkita asiaa. Syksyn mittaan halu lähteä vaaleihin oli käytännössä selvä, mutta komission säännöistä johtuen Urpilainen pystyi vahvistamaan asian vasta marraskuun loppupuolella. Tämä viivästytti kampanjan liikkeelle lähtöä.

Olisiko näin ollen siis pitänyt asettaa joku toinen?

– Menestys olisi voinut olla parempi, jos olisi ollut joku selkeä (vaihtoehto). Mutta kun ei tähän ollut mitään (muuta) selkeää ajatusta tai ideaa. Silloinhan, kun Sanna Marin oli suosionsa huipulla, puhuttiin tietysti heti, että hänen pitäisi lähteä. Mutta hän jätti viisaasti tämän korkeuden väliin, kuten seiväshyppääjät sanovat.

Miksi se oli viisasta?

– No, hänellähän on vielä edessään vaikka mitä, jos haluaa.

Eikä itselläsi ollut mielessä nimeä, joka olisi ollut (Urpilaista) parempi?

–Ei, ei.

Entä miten paljon uskot taktisen äänestämisen vieneen ääniä Urpilaiselta (Haaviston hyväksi)?

– Ihminenhän tekee äänestyspäätöksiä monista eri syistä. Äänestyspäätös on yhteenveto erilaisista syistä, mutta kun kyse on henkilövaalista, olennaista on löytää se kriittinen massa, joka on miettinyt jo pitkän aikaa, että tuostahan tulisi hyvä presidentti.

Lehtinen korostaa, että jos henkilö tulee politiikan ulkopuolelta, hän tarvitsee silti ”uskottavan perustan”. Muuten vaalityö on tuskallista, kun ei ole olemassa olevaa koneistoa, hän toteaa viitaten Mika Aaltolan ehdokkuuteen. Aaltola yritti ”tehdä ahtisaaret”, muttei onnistunut ja kannatus jäi 1,5 prosenttiin.

– Vaikka (Martti) Ahtisaarikin tuli mukaan politiikan ulkopuolelta (vaaleissa 1994), hän tarvitsi tähän SDP.n tuen.

Entä olisiko SDP voinut tukea Jutta Urpilaisen kampanjaa enemmän tai näkyvämmin?

– Totta kai olisi voinut, mutta kuten sanottua, kampanja-aika jäi hyvin lyhyeksi.

Lehtinen painottaa myös, että vaalityöhön tarvitaan muitakin kuin puolueen jäseniä ja -aktiiveja. Pitäisi syntyä innostus jostain ehdokkaasta – yli puoluerajojen.

– Hän (Urpilainen) teki kuitenkin velvollisuutensa ja hoiti hienosti oman osuutensa. Hän oli puolueen soturi ja hoiti homman kunnialla. Nyt hän on päässyt takaisin oikeisiin töihin – varmaan helpottuneena.

Julkisuudessa on ihmetelty, kun Sanna Marin ei osallistunut Urpilaisen vaalivalvojaisiin. Mitä ajattelet tästä?

– No, hänhän (Marin) on nykyisin jo ihan muualla ja asettaa omat preferenssinsä. Hän oli erittäin hyvin mukana ja käynnistämässä sitä (Urpilaisen) kampanjaa. Valvojaisissa ei kukaan enää pysty hommaamaan kenellekään yhtään ääntä.

Miten arvioisit SDP:n tilaa näiden presidentinvaalien jälkeen?

– Tässä on vähintään kuusi vuotta aikaa suunnitella seuraavaa presidenttiä – voi olla jopa 12. Tällöin ovat jo ihan eri ihmiset suunnittelemassa ja eri ikäluokan ehdokkaat. Mutta jos SDP taas joskus haluaa presidentinviran, sitä pitää ryhtyä miettimään mieluummin aikaisemmin kuin myöhään.

– Nythän SDP:n eduskuntavaalikannatus on ihan kohtuullisella tasolla, mutta kun seuraavat puoluegallupit tulevat, nähdään, onko tällä kisalla ollut vaikutusta. Presidentinvaalit ovat niin syvästi henkilövaalit, että näkisin, että niillä on vuosi vuodelta vähemmän tekemistä eduskuntavaalien kanssa.

Toisella kierroksella ovat nyt vastakkain Alexander Stubb ja Pekka Haavisto. Onko itsellesi selvää, kumpaa aiot äänestää?

– Kyllä, mutta sitä en sano.

Äänestyskäyttäytymistään Lehtinen raottaa kysyttäessä lisää sen verran, että ehdokas on eri kuin ensimmäisellä kierroksella.

– Minun ehdokkaani ei päässyt toiselle kierrokselle.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)