Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa yksi asiakysymys nousee yleensä aina ylitse muiden. Vaikka monet kysymykset kuohuttavat äänestäjien tunteita ja nousevat esiin mediassa, viime kädessä presidentin valinnan on kerran toisensa jälkeen ratkaissut talous. Kärjistäen voidaan sanoa, että jos taloudella menee hyvin, äänestäjät palkitsevat istuvan presidentin tai tämän puolueen, kun taas huonossa taloustilanteessa kansa vaihtaa johtajaa.
Tällä hetkellä Yhdysvaltojen taloudella menee monilla mittareilla hyvin. Talous kasvaa, työttömyys on poikkeuksellisen vähäistä ja inflaatiokin on hidastunut. Tästä huolimatta Donald Trump on läpi vaalikampanjansa pärjännyt demokraattipuolueen vastaehdokkaitaan paremmin mielipidemittauksissa, joissa kysytään, kumman ehdokkaan johtajuuteen äänestäjät luottavat talousasioissa.
Kun Trumpin vastaehdokkaan vielä uskottiin olevan istuva presidentti Joe Biden, äänestäjät valitsivat kerran toisensa jälkeen Trumpin vahvemmaksi taloustaitajaksi. Bidenin väistyminen ja istuvan varapresidentin Kamala Harrisin nousu demokraattipuolueen ehdokkaaksi on kaventanut mielipidemittausten talousaiheisissa kysymyksissä Trumpin etumatkaa, mutta useimmissa Trumpia ja Harrisia vertaavissa kyselyissä Trump on silti edelleen äänestäjien silmissä talouden kannalta parempi valinta.
Tämän näennäisen ristiriidan selittää se, etteivät äänestäjiä kiinnosta taloustieteilijöiden käyttämät mittarit vaan heidän oman elämänsä arkiset kokemukset. Voimakas inflaatio on vaikuttanut Bidenin ja Harrisin valtakaudella äänestäjien ostovoimaan kaikissa tuloluokissa ja luonut omaan talouteen liittyvää turvattomuuden tunnetta. Inflaation hidastuminen ei ole tätä tilannetta parantanut.
Biden yritti kampanjoida hehkuttamalla saavutuksiaan talouden saralla, mutta kutistuneen ostovoimansa kanssa kamppailevat kuluttajat eivät tästä vaikuttuneet vaan kokivat ennemminkin, ettei heitä kuulla eikä ymmärretä. Harris on valinnut toisenlaisen linjan. Hän on syyttänyt ruokakauppaketjujen nostaneen hintoja kohtuuttomasti ja sysännyt samalla syyn inflaatiosta ahneiden yritysten niskaan. Ratkaisuksi hän luvannut liittovaltion puuttuvan hänen presidenttikaudellaan hintojen paisuttamiseen.
Harrisin ratkaisuehdotusta on syytetty tahallisen epämääräiseksi, tyhjäksi vaalilupaukseksi, jota ei olisi käytännössä mahdollista toteuttaa niin, että ongelma tosiasiassa ratkeaisi. Liikkuviin äänestäjiin lähestymistapa saattaa siitä huolimatta vedota. Mielipidemittausten mukaan niin demokraatti- kuin republikaanipuolueenkin äänestäjät uskovat ruokakauppaketjujen paisutelleen hintoja ja olevan siksi osasyyllisiä viimeaikaiseen inflaatioon. Monet myös toivovat liittovaltion puuttuvan asiaan.
Ei kuitenkaan ole selvää, että tämän syksyn vaalit ratkaisisi mikään yksittäinen asia – edes se iänikuinen talous.
Pieni joukko ratkaisee
Valitsijamiehiin perustuvan vaalitavan vuoksi presidentin valitsee käytännössä pieni joukko äänestäjiä muutaman vaa’ankieliosavaltion muutamassa vaalipiirissä. Tilanne Kamala Harrisin ja Donald Trumpin välillä on erittäin tasainen, ja siksi mikä tahansa asiakysymys voi lähtökohtaisesti ratkaista lopputuloksen, jos se sattuu vaikuttamaan juuri niiden ihmisten päätökseen, joiden äänet ratkaisevat vaalit.
Henkilökohtaisen talouden ja inflaation lisäksi äänestäjiä kiinnostavat muun muassa rajaturvallisuus, terveydenhuoltojärjestelmän tulevaisuus ja aborttipolitiikka. Näistä rajaturvallisuus koetaan Trumpin vahvaksi alueeksi, tulihan hän jo 2016 kampanjassaan tunnetuksi lupauksestaan rakentaa muuri Yhdysvaltojen etelärajalle. Moni Trumpin mahdollinen äänestäjä arvostaa myös hänen ensimmäisen presidenttikautensa tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa ja on kauhuissaan siitä, miten moni maahan tällä hetkellä etelärajan kautta pyrkii.
Harrisin taakkana maahanmuuttokysymyksessä on se, että yksi hänen tehtävistään Bidenin varapresidenttinä liittyi laittoman maahanmuuton hillitsemisyrityksiin. Bidenin hallinnon maahanmuuttopolitiikka on ollut jopa demokraattien silmissä epäonnistunutta ja republikaanien silmissä katastrofaalista, ja Trumpin kampanja pyrkii kaikin keinon esittämään rajapolitiikan viime vuosien epäonnistumiset Harrisin syyksi.
Harrisin keskeisin vastaveto tähän on muistuttaa äänestäjiä siitä, että Trump on omalta osaltaan syyllinen rajan nykyiseen tilanteeseen. Kongressin demokraatit ja republikaanit onnistuivat nimittäin alkuvuodesta neuvottelemaan molemmille puolueille hyväksyttävän kompromissin rajaturvallisuuden vahvistamiseksi, mutta Trump painosti oman puoleensa jäsenet hylkäämään kompromissin, jotta Biden ei saisi sulkaa hattuunsa.
Aborttiteema on Kamala Harrisille valttikortti
Abortti ja terveydenhuolto laajemminkin ovat puolestaan Harrisia hyödyttäviä vaaliteemoja. Abortti nousi demokraattipuolueen keskeiseksi vaaliteemaksi vuoden 2022 välivaalien alla, kun Yhdysvaltojen korkein oikeus kumosi kymmeniä vuosia voimassa olleen laintulkinnan, joka turvasi yhdysvaltalaisnaisille aborttioikeuden joka osavaltiossa.
Tätä ennen aborttipolitiikka oli houkutellut vaaliuurnille pääasiassa aborttia intohimoisesti vastustavia republikaanien äänestäjiä, jotka toivoivat voivansa vaikuttaa äänellään aborttioikeuden rajoittamisen puolesta. Aborttioikeutta kannattavat demokraattien äänestäjät olivat tuolloin tyytyväisiä vallitsevaan tilanteeseen eivätkä siksi kokeneet tarvetta poliittiseen osallistumiseen aborttioikeuden puolesta. Korkeimman oikeuden päätös käänsi kuitenkin asetelman päälaelleen.
Näissä vaaleissa valittava presidentti tuskin pystyy vaikuttamaan aborttipolitiikkaan läheskään siinä määrin kuin Donald Trump ensimmäisellä kaudellaan, jolloin hän pääsi nimittämään korkeimpaan oikeuteen kolme tuomaria. Presidentinvaalien kannalta aborttiteemalla voi silti olla merkitystä muun muassa sen kautta, kenen ehdokkaan arvomaailmaan äänestäjät samaistuvat. Joe Bidenin oli katolisena miehenä vaikea toimia uskottavasti aborttioikeutta puolustavan liikkeen keulakuvana, mutta Kamala Harrisille aborttiteema on todellinen valttikortti. Hän on jo pitkään profiloitunut poliitikoksi, joka taistelee naisten oikeudesta päättää omasta ruumiistaan ja omasta terveydenhuollostaan.
Aborttiteema herättää monissa yhdysvaltalaisissa voimakkaita tunteita ja syvää huolta, ja se saattaa siksi houkutella vaaliuurnille äänestäjiä, jotka muuten jäisivät kotiin. Tästä näkökulmasta erityisen kiinnostavia ovat kansalaisaloitteisiin perustuvat sitovat kansanäänestykset, joita joissakin osavaltioissa järjestetään presidentinvaalien yhteydessä. Aborttioikeuden puolustajat ovat saaneet kansalaisaloitteittensa tueksi vaaditun määrän allekirjoituksia muun muassa Arizonassa ja Nevadassa, jotka kuuluvat presidentinvaalien kannalta ratkaiseviin vaa’ankieliosavaltioihin.
Muissakin terveydenhuoltoon liittyvissä kysymyksissä moni amerikkalaisäänestäjä suosii demokraattipuoluetta.
Demokraattipuolueen aiempi presidentti Barack Obama toteutti Yhdysvalloissa merkittävän terveydenhuoltouudistuksen ja toi sen kautta terveydenhuollon monen sellaisen amerikkalaisen ulottuville, jolla ei aikaisemmin ollut ollut mahdollisuutta saada tarvitsemaansa hoitoa. Bidenin ja Harrisin valtakaudella demokraatit ovat muun muassa parantaneet valtion neuvotteluasemia lääkeyhtiöitä vastaan ja onnistuneet pienentämään monien vanhusten lääkekustannuksia.
Vaikka talouden ja abortin kaltaiset vaalien keskeiset asiakysymykset tuskin katoavat äänestäjien mielistä, vaalisyksyn aikana esiin saattaa nousta vielä jokin yllättäväkin asiakysymys, joka muuttaa vaalien asetelmia. Vasta marraskuussa nähdään, mitkä viestit ratkaisevaan äänestäjäjoukkoon lopulta parhaiten vetoavat.
