Lennokkien käyttö on lisääntynyt räjähdysmäisesti helmikuussa 2022 alkaneen Ukrainan sodan myötä. Miehittämättömiä ilma-aluksia käytetään tiedustelun ohella suoriin hyökkäyksiin ja esimerkiksi kaukomiinoittamiseen.
Droonivallankumouksen arvioidaan muuttaneen rajusti modernin sodankäynnin luonnetta. Kaikkia panssariajoneuvoja on jouduttu suojaamaan metallihäkeillä ja muilla virityksillä, sillä videolinkin kautta ohjattavat FPV-räjähdelennokit iskeytyvät yleensä niiden suojaamatonta yläpanssaria kohtaan. Halpa kotitekoinen laite voi helposti tuhota miljoonien eurojen arvoisen taistelupanssarivaunun.
Ukrainan ja Venäjän asevoimat ovat kehittäneet erilaisia vastatoimia uudelle uhkakuvalle. Drooneja ammutaan alas käsiaseilla ja pudotetaan taivaalta muilla lennokeilla. Elektroninen häirintä on ollut ajoittain melko tehokasta, mutta viime aikoina yleistyneet valokuitukaapelia perässään pudottavat lennokit ovat sille immuuneja.
Ukraina on pystynyt viime aikoina kompensoimaan miespulaansa tehokkaalla droonien, tykistön ja miinojen käytöllä. Sotilasasiantuntija Michael Kofmanin mukaan droonit aiheuttavat tällä hetkellä yli 60 prosenttia venäläisjoukkojen päivittäisistä tappiosta. Tämä mahdollistaa rintamanlinjan hallussapidon vähilläkin joukoilla, sillä Venäjän yksiköt eivät usein saavuta puolustusasemia ja menettävät suuren osan kalustostaan rynnäköissä.
Kohentuneen taistelukyvyn taustalla on Ukrainan viimevuotinen päätös laajentaa merkittävästi eri lennokkiyksiköitä sekä miinojen ja droonien tuotantoa. Kofman sanoo droonien olevan suurin yksittäinen tekijä, jotka auttaa pitämään rintamatilanteen vakaana.
Muut maat ovat lennokkien osalta kaukana jäljessä, vaikka puolustusmenoja on lisätty nopeaan tahtiin Euroopassa ja maailmalla. Jos sota laajenisi, pitäisi esimerkiksi Nato-maiden saada pikaisella aikataulla kymmeniä tai satoja tuhansia drooneja käyttöönsä.
Venäjällä on esitetty hiljattain arvioita, joiden perusteella venäläiset ja ukrainalaiset ovat miehittämättömien ilma-alusten massakäytön suhteen edellä muuta maailmaa. Nykytilanteeseen pääsy on edellyttänyt vuosien työn, vaikka droonien massatuotanto pääsikin kunnolla vauhtiin vasta vuoden 2023 jälkipuoliskolla.
Lennokkiasiantuntija Samuel Bendett huomauttaa Verkkouutisille, että suurin osa sodassa käytetyistä laitteista pohjautuu Kiinasta ostettuun kuluttajateknologiaan.
– Eli teknisessä mielessä ei pitäisi kestää kauaa koota suuri määrä FPV-drooneja, jotka koostuvat kiinalaisista komponenteista, Bendett sanoo.
Länsimaiden asevoimissa tätä polkua ei valita ainakaan rauhanaikana. Eri puolustusvoimien hankintojen suunnittelussa ja toteuttamisessa kestää vielä pitkään. Droonien käyttö pitää myös ottaa mukaan yksiköiden koulutukseen.
– Länsimaat eivät toista Ukrainan sodassa nähtyä polkua, sillä asevoimiin ei hankita suurelta osin kaupallista teknologiaa. Vaihtoehtoisten komponenttien etsiminen ja kehittäminen sekä sotilastason miehittämättömien ilma-alusten laajamittainen rakentaminen tulee viemään aikaa, Samuel Bendett toteaa.
LUE MYÖS:
Pysäyttävä kuva sodan nykytilasta: Puut täynnä valokuitukaapeleita (VU 22.3.2025)
Ukraina kehitti voittavan reseptin – rintama pysyy kasassa pienilläkin joukoilla (VU 21.3.2025)