Mikael Hidén: Valinnanvapauslain käsittelyn aikataulu on liian tiukka

Emeritusprofessorin mukaan valinnanvapauslaissa on ongelmia, mutta niitä voidaan korjata.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Mikael Hidénin mielestä valinnanvapauslain käsittely vaatisi enemmän aikaa kuin sille on kaavailtu.

– Jos kysytään minun henkilökohtaista mielipidettä, niin kyllä minusta kaavailtu aikataulu on liian tiukka. Tämä on niin iso kysymys ja vaatii huolellista valmistelua, jotta hanke on loppuun asti harkitussa muodossa, kun sitä yritetään viedä eteenpäin. Minusta se vaatisi kyllä enemmän aikaa, Mikael Hidén sanoi tiedotusvälineille eduskunnassa.

Hallituksen tavoitteena on, että sote- ja maakuntauudistukseen liittyvät lait olisivat voimassa heinäkuun alussa. Näin ollen kaiken pitäisi Hidénin mukaan olla valmista ennen juhannusta, jotta tasavallan presidentti ehtii vahvistaa lait.

Mikäli lait eivät ehdi voimaan 1. heinäkuuta, lokakuuksi kaavailtuja maakuntavaaleja joudutaan lykkäämään. Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen sanoi eilen Verkkouutisille, ettei hän pysty antamaan aikataulusta yhtään myöden.

Ongelmat ovat yhä korjattavissa

Emeritusprofessori Mikael Hidén oli tänään eduskunnan perustuslakivaliokunnan kuultavana valinnanvapauslakiehdotuksesta. Valiokunta kuulee nyt valtiosääntöasiantuntijoita uudelleen, kun he ovat ottaneet huomioon sote-asiantuntijoiden lausunnot.

Hidénin mukaan tilanne ei ole muuttunut sote-asiantuntijoiden kuulemisen jälkeen aiemmasta.

– Vähän näyttäisi siltä, että ongelmia on, mutta ne eivät ole ylitsekäymättömiä. Niissä voidaan tehdä tarvittavia korjauksia, Hidén sanoi.

Hidénin mukaan kokonaisuus on hyvin monimutkainen ja on sekä yksityiskohtiin liittyviä kysymyksiä että periaatteellisempia, ehdotettua järjestelmää koskevia kysymyksiä, joita perustuslakivaliokunnassa nyt pohditaan.

Hänen mukaansa korjaukset saattavat olla sellaisia, että ne voitaisiin tehdä eduskunnassa tai ministeriöt voisivat olla perusteellisemmassa valmistelussa mukana.

– On sellainenkin mahdollisuus, että hallitus joissain kysymyksissä antaisi täydentävän esityksen. Se on ilmeisesti ainakin hallituksen aikataulukaavailuissa kuitenkin ihan vieras ajatus, koska sekin vie aikaa, Hidén toteaa.

Maakuntien vähentämistä ei pohdiskella

Perustuslakivaliokunta käsitteli tänään myös valtioneuvoston valiokunnalle toimittamaa lisäselvitystä yhdenvertaisuuden valtakunnallisesta valvonnasta.

Hidénin mukaan ei voi sanoa, että valinnanvapaussääntely keskimääräisesti heikentäisi sote-palveluiden yhdenvertaista saatavuutta.

– Se on eri asia sitten, jos aika komplisoitua järjestelmää sovelletaan 18 maakunnassa, jotka ovat vähän erilaisia, niin siellä voi syntyä tilanteita, joissa toteutus ei pysy ihan yhdenvertaisena. Mutta ei sen tarvitse olla koko systeemiä leimaava piirre. Ongelmia tai käytännössä selvittämistä vaativia kysymyksiä varmasti syntyy.

Maakuntien lukumäärä tai niiden vähentäminen ei Hidénin mielestä ole ollut pohdiskelun kohteena, vaikka asia välillä vilahtaakin puheissa.

– Hallitus on lähtenyt tästä ja hallituksen lähtökohtien puitteissa tätä nyt arvioidaan.

Sote-asiantuntijoiden mukaan vaiheistus liian tiukka

Hallituksen uudessa valinnanvapauslakiehdotuksessa on porrastettu valinnanvapauden voimaantuloa. Vaiheistuksen riittävyys on noussut esille perustuslakivaliokunnassa.

– Substanssiasiantuntijat ovat esittäneet, että joissain kohdissa aikataulu on vielä liian tiukka, Hidén kertoo viitaten sote-asiantuntijoihin.

Hidén ei kuitenkaan tiedä, puuttuuko perustuslakivaliokunta vai mahdollisesti vasta sosiaali- ja terveysvaliokunta siihen.

Yhtiöittämisvelvoite ei kategorisesti poissuljettu

Valinnanvapauslain notifiointi eli ilmoittaminen EU-komissiolle ei noussut tänään perustuslakivaliokunnan kuulemisessa esille.

Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojasen mukaan jos EU-oikeus edellyttäisi korjausliikkeitä valinnanvapauteen, niin ratkaisu ei voisi olla yhtiöittämisvelvollisuus, koska se on Suomen perustuslain vastainen ratkaisu.

Hidénin mukaan ei voi kategorisesti sanoa, että yhtiöittämisvelvollisuus ei tulisi missään tapauksessa tai missään asetelmassa kysymykseen.

– Kyllä sekin saattaisi olla mahdollista. Eri asia on, kuinka todennäköisiä tällaiset kehitykset ovat ja missä järjestyksessä asia sitten hoidettaisiin.

Hidénin mielestä kysymys on spekulatiivinen, sillä kukaan ei pysty sanomaan, missä aikataulussa EU:n suunnasta mahdollisesti tulisi painetta korjausliikkeille.

– Sehän voi olla vuosien päässä oleva asia, jos tällaista syntyy, Hidén toteaa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)