Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ilmaissut kiinnostuksensa Grönlannin luonnonvaroja kohtaan. Niiden hyödyntäminen on kuitenkin käytännössä huomattavan vaikeaa.
Asia selvisi Wall Street Journalin mukaan Grönlannissa helmikuussa vierailleelle australialaiselle Energy Transition Minerals -yhtiölle. Sen edustajat matkustivat 1 300 asukkaan Narsaqiin helikopterilla.
Vuoristotiet olivat tuolloin lumen peitossa, eikä suunnitteilla olevan kaivoksen lähelle päässyt millään tavalla.
Kvanefjeldin esiintymän kooksi arvioidaan noin miljardi tonnia harvinaisia maamineraaleja, joita tarvitaan sähköautoissa, suihkukoneissa, tuulivoimaloissa ja kuulokkeissa. Sään salliessa alueelle pääsee noin tunnissa moottorikelkalla Narsaqista.
Sijoittajien on otettava Tanskalle kuuluvalla itsehallintoalueella huomioon hajanainen infrastruktuuri, vihamieliset sääolosuhteet ja arvaamaton poliittinen ilmapiiri.
Massiivisista varannoistaan huolimatta Grönlannissa on vain kaksi aktiivista kaivosta. Alkuvaiheessa olevan kultakaivoksen lisäksi alueelta louhitaan anortosiittiä, jota käytetään lasikuidussa, maaleissa ja muissa rakennustarvikkeissa. Rubiinikaivos meni viime vuonna konkurssiin.
– Grönlantiin investointi ei sovi herkille. Paikallinen logistiikka on äärimmäisen monimutkaista, Grönlannin länsirannikon anortosiittikaivosta pyörittävän Lumina Sustainable Materials -yhtiön toimitusjohtaja Brian Hanrahan sanoo WSJ:lle.
Kaivoksen perustaminen vaatii paljon pääomaa. Grönlannin pinta-ala on neljäsosa Yhdysvalloista, mutta noin 80 prosenttia siitä on jään peitossa. Asutuskeskusten välillä ei ole teitä.
Byrokraattiset esteet ovat lisäksi huomattavia, eikä 57 000 asukkaan itsehallintoalueella ole saatavilla suurta määrää työvoimaa kaivoksiin.
