Hiljaisuus työpalaverissa tai suuressa seurueessa ei yksin kerro siitä, kuinka tarkasti ihminen seuraa keskustelua tai kuinka kiinnostunut hän siitä on.
Persoonallisuuspsykologiassa introversiota ei myöskään pidetä yhtenä yksinkertaisena ominaisuutena. Tutkimuksissa on erotettu toisistaan esimerkiksi sosiaalinen, ajatteleva, ahdistunut ja pidättyvä introversio.
Vuonna 2025 Journal of Personality -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin introversion eri muotojen ja aistiherkkyyden yhteyttä siihen, miksi ihmiset hakeutuvat vapaaehtoisesti yksinoloon.
Tutkimukseen osallistui 301 yhdysvaltalaista aikuista ja 99 opiskelijaa. Osallistujien käyttäytymistä seurattiin myös kymmenen päivän ajan.
Introversiota on monenlaista
Tutkimuksessa sosiaalinen introversio ja voimakkaampi herkkyys ympäristön ärsykkeille olivat yhteydessä suurempaan haluun viettää aikaa yksin. Niillä oli yhteys myös yksinolon yleisyyteen ja kestoon arkielämässä.
Ajatteleva introversio puolestaan liittyi erityisesti omaehtoiseen haluun vetäytyä yksinoloon. Tutkijat kuvaavat tätä introversion muotoa taipumukseksi sisäiseen pohdiskeluun ja mielikuvitukseen.
Tulokset osoittavat L’Internaute-sivuston mukaan, ettei introversiota kannata rinnastaa yksinkertaisesti ujouteen tai sosiaalisten tilanteiden karttamiseen. Tutkijat huomauttavat, että esimerkiksi ujous ja sosiaalinen ahdistuneisuus voivat johtaa vähäiseen sosiaaliseen kanssakäymiseen aivan eri syistä kuin halu viettää aikaa omissa oloissa.
Myös stressillä oli merkitystä. Mitä enemmän osallistujat kokivat stressiä tiettynä päivänä, sitä useammin he hakeutuivat yksinoloon riippumatta heidän persoonallisuuspiirteistään.
Tutkimus ei kuitenkaan osoita, että ryhmässä vähän puhuvat ihmiset aina tarkkailisivat muita ennen kuin avaavat suunsa. Hiljaisuuteen voi vaikuttaa persoonallisuuden lisäksi esimerkiksi ryhmän koko, tuttuus, keskustelun rakenne, oma asema ryhmässä ja kyseinen tilanne.
Siksi pelkkä puheenvuorojen määrä kertoo varsin vähän siitä, kuinka kiinnostunut tai osallistuva ihminen todella on.
LUE MYÖS:
Kiitätkö autoilijaa tien ylittäessäsi? Psykologia paljastaa syyn (VU 23.7.2026)