Pitkän linjan sosiaalisen median tutkija Suvi Uski sanoo, ettei riipaisevan Pekka-tarinan paljastuminen huijaukseksi ollut hänelle yllätys.
– Saatan olla aika paatunut alan ihminen, Uski aloittaa viitaten uraansa verkkorikollisuuden tutkijana.
– Mutta ei se mikään yllätys ollut. Ihmisten on vaikeaa tunnistaa tällaisia huijauksia, jopa liki mahdotonta. Meillä on yleensä se perusluottamus toisiin ihmisiin ja on mielenterveydelle ihan hyväkin asia suhtautua lähtökohtaisesti luottavaisesti muihin.
Samaan aikaan Uskin mukaan verkkorikollisuus on lisääntynyt valtavasti ja saanut jalostuneita, jopa uskomattomiakin muotoja.
Pekka-kampanjassa tehoa lisäsi se, että huijari oli saanut vakuutettua hyväntekeväisyysyhdistyksen edustajan tarinallaan. Kun yhdistys jakoi kovia kokeneen, koulukiusatun ja itsemurhaan päätyneen Pekan tarinaa eteenpäin, kertomus sai eri tavalla uskottavuutta. Apuna-järjestö oli myös aiemmin vakuuttanut tarkistavansa taustat huolellisesti ennen kuin välittää rahapyyntöjä lahjoittajille.
– Kukapa sitä olisi lähtenyt kyseenalaistamaan, Uski toteaa.
Lisäksi hän muistuttaa, että jonkin tapauksen oikeaksi todentaminen julkisuudessa on vaikeaa, sillä kunnilla ei ole velvollisuutta eikä edes oikeuksia jakaa asiakirjoja todellisista kiusaamistapauksista.
Uskin mukaan erityyppisiin huijausjuttuihin liittyy paljon järjestäytynyttä rikollisuutta, mutta huijauksia tehtailevat päivittäin myös ”aivan tavalliset” yksittäiset ihmisen.
– Moni on huomannut, että verkon kautta on helppo saada huijaamalla rahaa. Niin kuin taannoin poliisi kertoi blogikirjoituksessa, niin jopa 7-vuotiaat saattavat tehdä huijauksia verkossa. Some itsessään ja tietynlainen ympäristö siellä ruokkii sitä, että huijaamisesta tulee normaalimpaa, Uski sanoo.
Hänen mukaansa somessa saa pönkitystä etenkin nuorilla ajattelutapa, että rikollisuus on ”coolia”, sillä on helpompi hankkia rahaa ja hienoja vaatteita kuin normitöillä. Rikollinen elämäntapa nähdään jotenkin hyväksytympänä kuin ennen.
Uski kertoo vierastavansa ”näin tunnistat huijaukset” -puhetapaa, jossa asiantuntijat jakavat neuvojaan ikään kuin ylhäältä päin.
– Se on aika petollista, sillä vaikka koulutusta ja valistamista voi totta kai aina tehdä, kukaan ei voi kaikkia huijauksia tunnistaa ja lopulta olemme aika kyvyttömiä ilmiön edessä, pohtii Uski viitaten edelleen siihen, että ihmisiin on rakennettu yleensä perusluottamus muiden hyvistä aikeista.
– Huijatuksi tuleminen on jo itsessään nöyryyttävää ja siitä ei aina edes kerrota, joten sellainen asenne, että ”mikset sinä nyt tajunnut”, on hyvin haitallinen.
Kyberrikollisuuden muodot monimuotoistuvat ja muuttuvat jatkuvasti, ja vaikka romanssihuijareista ja esimerkiksi lapsina esiintyvistä, vanhemmilta rahaa pyytävistä rikollisista uutisoidaan jatkuvasti, edelleen petoksissa myös onnistutaan. Finanssialan mukaan suomalaiset menettivät viime vuoden aikana verkkorikollisille yhteensä 62,9 miljoonaa euroa.
– Tarinat vain ovat niin taidokkaita ja uskottavia. Tilanteet tulevat myös aina yllättäen ja niissä luodaan aikapaine, Uski sanoo.
Jos huijatuksi tulon haluaa välttää, vähintään omien henkilö- ja pankkitietojen jakamisessa kannattaa olla hyvin varovainen ja suhtautua kriittisesti kaikkiin niiden pyytäjiin.
Pekan kohtalon kaltaisen tarinan paljastuminen valheeksi voi vaikeuttaa niiden ihmisten avunsaantia, joilla koulukiusaamisongelma on todellinen. Apuna ry:n suljetussa Facebook-ryhmässä kampanjaan lahjoittaneet ovat purkaneet pettymystään ja peräänkuuluttaneet yhdistykseltä jämäkämpää vastuunkantoa.
– Ja tällaisia tarinoita oikeasti on tosimaailmassakin. Uusia kiusaamisen muotoja tulee, joilla on todella vakavia seurauksia ihmisille. Lisäksi somen myötä et voi enää vaihtaa koulua tai ”kasvaa isoksi”, kun ne samat materiaalit seuraavat sinua somessa mihin menetkin ja aikuisuuteen. Kiusaamisen seuraukset ovat paljon rankempia kuin ennen, Uski sanoo.
Samalla kun somessa leviää oikeastikin tapahtuneita traagisia tarinoita, huijarit havaitsevat, että tämä vetoaa.
– Tiktok saattoi aiemmin sallia hyvin hurjiakin sisältöjä. Kun somen algoritmit suosivat ihmiskohtaloita, jotka herättävät tunteita ja saavat ihmiset auttamaan, niin jollekin voi herätä ajatus, että tuo sai tuhansia euroja, miksen itse keksisi jonkin tarinan.
LUE MYÖS:
Pekka-kohu paisuu – Apuna kertoo keränneensä yhteensä yli 450000 euroa
”Daisy” jaksaa puhua tunteja – näin huijari menettää malttinsa toisessa päässä
