SDP:n kansanedustaja Mika Kari on jättänyt kirjallisen kysymyksen reservin ikärajojen noston viivästymisestä.
– Miksi hallituksen esityksen valmistelu on viivästynyt, vaikka hanke on ollut parlamentaarisen työryhmän suosituksesta ministeriössä vireillä jo viime hallituskaudesta lähtien ja Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmassa on sitouduttu se toteuttamaan ja milloin hallitus aikoo antaa esityksensä aiheesta eduskunnalle?, Kari kysyy.
Tällä hetkellä reservin ikäraja on johtajakoulutuksen saaneilla 60 vuotta ja miehistöllä 50 vuotta. Näiden ikärajojen nosto on ollut tavoitteena sekä Puolustusvoimien tarpeeseen että reserviläisten toiveeseen vastaamiseksi jo pitkään, mutta asia ei ole puolustusministeriössä edennyt.
Karin mukaan nykyään on yhä enemmän reserviläisiä, joiden toimintakyky on hyvällä tasolla myös reservin ikärajojen täyttyessä.
– Sanna Marinin (sd.) hallituskaudella [2019-2023] työskennellyt, asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttämistä käsitellyt parlamentaarinen komitea suositteli jo vuonna 2021 mietinnössään, että nykyisiä reservin ikärajoja on syytä tarkastella. Mietinnön mukaan ikärajaa nostamalla saataisiin pidettyä toimintakykyiset osaavat reserviläiset pidempään Puolustusvoimien reservissä. Näin kokeneita ja osaavia reserviläisiä pystyttäisiin käyttämään aiempaa joustavammin Puolustusvoimien tehtäviin. Ikärajojen nostosta hyötyisivät sekä motivoituneet reserviläiset että Puolustusvoimat, Kari huomauttaa.
Marinin hallitus käynnisti hankkeen ikärajojen nostosta parlamentaarisen tahdon perusteella, ja asia on nostettu myös Orpon hallitusohjelmaan. Ohjelmaan on kirjattu, että evp-sotilaan ja reserviläisen palveleminen mahdollistetaan Puolustusvoimien normaali- ja poikkeusolojen tehtävissä sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 65 vuotta. Myös reserviläisjärjestöistä on tullut toiveita siitä, että palveluksessa voisi olla nykyistä pidempään toimintakyvyn salliessa.
– Kaikki siis kannattavat muutosta. Tästä huolimatta hanke ei ole edistynyt.
Karin mukaan erityisesti nykyisessä turvallisuustilanteessa tarve osaaville ja kokeneille reserviläisille on suuri.
– Vallitsevassa tilanteessa on tarve suuremmille kertausharjoitusmäärille, Nato-jäsenyyden myötä Puolustusvoimien tehtävät ja työmäärä ovat lisääntyneet ja kiinnostus vapaaehtoiseen maanpuolustustoimintaan on kasvanut. Lisäksi on arvioitu, että uudistus lisäisi myös jo entisestään korkeaa maanpuolustustahtoa.
