Vuonna 2014 Euroopan unioni ja Yhdysvallat asettivat aseiden ja niihin liittyvien tuotteiden vientikiellon Venäjälle.
Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen vuonna 2022 Jakovlev-yhtiö (silloin vielä nimellä JSC Irkut Corporation) asetettiin EU:n ja Yhdysvaltojen pakotteiden alaiseksi. Jakovlevin eteläsiperialainen Irkutskin lentokonetehdas valmistaa Venäjän ilmavoimien tärkeintä monitoimihävittäjää, kaksipaikkaista Suhoi Su-30SM:ää.
Nimellisesti Jakovlev ei ole voinut ostaa mitään osia, varaosia tai laitteita pakotteet hyväksyneistä maista, mikä on johtanut sen lentokoneiden, kuten Suhoi Superjet 100 -matkustajakoneen, tuotannon supistuksiin. Yhtiön asiantuntijat laskivat viime syksynä, että ilman ulkomaisia varaosia vuonna 2030 alle 30 Superjetiä yhteensä 150 valmistetusta on käytössä.
Radio Free Europe/Radio Libertyn (RFE/RL) Washington D.C:ssä sijaitsevalta C4ADS-tutkimusorganisaatiolta saamien tietojen mukaan Jakovlev saa kuitenkin lännestä edelleen moottoriohjaimia, navigointilaitteita ja järjestelmämoduuleja, joita voidaan käyttää Su-30:n ja muiden sotilaskoneiden valmistuksessa ja korjauksissa.
C4ADS:n data kattaa reilun 16 kuukauden jakson (24. helmikuuta 2022 – 9. heinäkuuta 2923), jonka aikana Jakovlev hankki läntisiltä valmistajilta osia, varaosia ja laitteita noin 7,5 miljoonan euron edestä. Hankintojen rahallisella arvolla mitattuna yli puolet tuli Saksasta ja yli 60 prosenttia toimituksista Ranskasta. Muita alkuperämaita olivat Yhdysvallat, Britannia, Italia, Alankomaat ja Puola.
Eniten Jakovlev osti amerikkalaiselta Honeywell Internationalilta, jonka tehdas on Saksassa. Näiden toimitusten arvo oli yli 3,5 miljoonaa euroa. Honeywellin RFE/RL:lle 25. tammikuuta 2024 antaman lausunnon mukaan se ei ole toimittanut Jakovleville mitään 24. helmikuuta 2022 jälkeen ja varmistanut, että mitään sen tuotteita ei vuoda Venäjälle kolmansien osapuolien kautta. Kuitenkin tullitilastot kertovat muuta.
Toiseksi eniten eli 781 000 euron edestä Jakovlev osti ranskalaiselta Thalesilta, jonka pääomistaja on Ranskan valtio. Vaikka Jakovlevin hankintadokumentaatio huomauttaakin ”ei sotilastarkoituksiin”, kyseessä on silti pakotteiden vastainen vienti. Thales ilmoitti vasta kesällä 2022 poistuvansa Venäjältä.
Venäjän vastaiset pakotteet ovat saavuttaneet pisteen, jossa laajuutta ei voida juuri enää lisätä, joten huomiota on alettu kiinnittää niiden toimeenpanoon ja valvontaan. Pakotteet vaativat toimiakseen viranomaisille työkaluja, joita etenkään EU:lla ei ole, ja joista on vasta alettu keskustella.
