Suomen ylikuolleisuus on huikeaa, ja syyt ovat selvittämättä, kertoo Lääkärilehti.
Ylikuolleisuus lähti Suomessa jyrkkyyn nousuun syksyllä 2021, jolloin koronaviruksen Delta-muunos oli hallitseva kanta.
Ylikuolleisuus oli vuoden loppupuolella 3 100 kuolemaa, mutta koronakuolemia ilmoitettiin ainoastaan 783. Kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessori emeritus Matti Jantusen mukaan tälle erotukselle ei ole esitetty selitystä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ilmoittamat koronakuolemat perustuvat nykyään lääkärin kirjoittamaan kuolintodistukseen siitä, oliko korona perus- vai myötävaikuttava kuolinsyy. Ajallisen yhteyden seuraamisesta on luovuttu.
Jantunen seuraa koronakuolemien määrää ylikuolleisuuden kautta, sillä se on hänen mukaansa luotettavin tapa. Hän muistuttaa, että koronan tiedetään lisäävän kuolemien määrää sekä suoraan että välillisesti. Syynä on esimekiksi koronan jälkeinen veritulppa tai infakti. Kuolemia voi lisätä myös se, että muita sairauksia on jäänyt diagnosoimatta.
Suomessa on hänen mukaansa suurin koronakuolemien ja ylikuolleisuuden ero Euroopassa.
– Kuolleisuuden nousu on pandemian aikana ollut suurempi kuin rauhanaikana koskaan. Totta kai sen syyt pitäisi selvittää, Jantunen sanoo Lääkärilehdelle.
Väestöliitto on myös vaatinut, että syyt selvitetään riippumattomasti.
– Elinajanodote laskee nyt jo toista vuotta. Se on merkittävä muutos. Olemme huolestuneita, ettei asiasta juuri puhuta, sanoo Väestöntutkimuslaitoksen johtaja ja tutkimusprofessori Anna Rotkirch toteaa Lääkärilehdelle.
Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen on samaa mieltä Jantusen kanssa siitä siitä, että ylikuolleisuus kuvaa paremmin epidemian vakavuutta kuin niin sanottu koronakuolleisuus.
– Pää- ja myötävaikuttavan kuolinsyyn määrittely ei ole yksinkertaista. Onko esimerkiksi aivoinfarkti aiheutunut koronasta vai onko korona ollut sivulöydös, vaihtelee tapauksittain, hän sanoo Lääkärilehdelle.
Ylikuolleisuustilastoissa Suomen tilanne on 20 länsimaasta toiseksi huonoin. Tilanne on huonompi ainoastaan Yhdysvalloissa.
– Eurostatin mukaan ylikuolleisuus on 16 prosenttia siihen, mitä on ennakoitu väestön ikärakenteen perusteella. Tämä tarkoittaisi 5000–10 000 ylimääräistä kuolemaa tänä vuonna, Lehtonen sanoo.
– Koronan vaikutukset ovat suurempia kuin koronakuolemaluvut kertovat, mutta on myös muita sotkevia tekijöitä, kuten hoitajalakko, pitkät hoitojonot ja hoitoketjujen kriisiytyminen.
Juuri ilmestynyt Lääkärilehden artikkeli Suomen korkeasta ylikuolleisuudesta perustuu THL:n Sirkka Goeblerin ja Tuija Leinon, Väestötutkimuslaitoksen Anna Rotkirchin, HUSin Lasse Lehtosen ja minun, KTLn tutkimusprofessori emerituksen haastatteluihin. https://t.co/hHGoqfylZG
— Matti Jantunen🇫🇮❤️🇺🇦❤️🕊 (@jantunen_matti) December 16, 2022
Onko koronakuolemia paljon, vai mihin täällä kuollaan? kysyy @Laakarilehti.
Kuolleisuuden kielteisen kehityksen syistä tulisi tehdä riippumaton selvitys osana kestävää väestöpolitiikkaa, esittää @Vaestoliitto https://t.co/JNvPoYqbyK pic.twitter.com/WMjubSigYS— Anna Rotkirch (@AnnaRotkirch) December 16, 2022
