Suomen talous kasvaa tällä hetkellä niin vahvaa vauhtia, että ennusteita on jouduttu korjaamaan nopeasti ylöspäin. Talouskasvun piristymisestä huolimatta työmarkkinoilla käänne ei ole vielä yhtä selvä, eivätkä työttömyysluvut ole vielä lähteneet selvään laskuun.
Työn ja talouden tutkimus Laboren johtajan Mika Malirannan mukaan tämä on suhdannekäänteessä tavallista.
– Tyypillisesti työllisyys seuraa talouden suhdannevaihteluja 6–12 kuukauden viiveellä, Mika Maliranta sanoo Verkkouutisille.
Rakentamisesta ja palveluista voi tulla nopein helpotus
Maliranta arvioi, että työllisyyden nopeinta paranemista voidaan odottaa aloilla, jotka ovat kärsineet eniten kotimaisen kysynnän heikkoudesta.
Laskusuhdanne on iskenyt Malirannan mukaan ennen kaikkea rakentamiseen ja yksityisiin palveluihin. Siksi juuri näillä aloilla voidaan nähdä ensimmäisiä selvempiä merkkejä työmarkkinoiden elpymisestä.
Taustalla vaikuttaa samalla pidempään jatkunut rakennemuutos. Suomessa yksityiset palvelut ovat kasvaneet jo usean vuoden ajan, ja Malirannan mukaan on perusteita odottaa trendin jatkuvan talouden elpyessä.
Työllisyyden mahdollisesta käänteestä ei kuitenkaan voida vielä päätellä, että hallituksen rakenteelliset uudistukset olisivat alkaneet näkyä työmarkkinoilla. Malirannan mukaan alkuvaiheen paraneminen olisi ennen kaikkea suhdanteen vetämää.
– Sikäli kuin hallituksen rakenteellisilla toimilla on ollut myönteistä vaikutusta työllisyyteen, vaikutukset tulevat esiin ehkä siinä vaiheessa, kun tehtyjen työtuntien määrä työikäisiin suhteutettuna on samoilla tasoilla kuin se oli ennen viiimeistä vajoamista. Siihen vaiheeseen voi mennä vielä parikin vuotta.
Hallituksen toimien vaikutukset näkyvät vasta myöhemmin
Suomen talouskasvun käynnistyminen on herättänyt laajasti myönteisiä reaktioita. Etenkin useat hallituspuolueiden poliitikot ovat arvelleet kasvun käynnistymisen olevan seurausta nykyisen hallituksen talouspolitiikasta ja etenkin työllisyystoimista.
Maliranta suhtautuu varauksella siihen, että yksittäisten hallituksen uudistusten työllisyysvaikutuksia pystyttäisiin tunnistamaan jo lähikuukausina.
– En osaa arvioida, mutta en usko, että kukaan muukaan pystyy sitä kunnolla arvioimaan.
Viime aikoina onkin käyty kiivasta keskustelua siitä, onko talouskasvun käynnistyminen ennemmin hallituksen ansiota vai seurausta yleisestä suhdannekäänteestä. Maliranta huomauttaa, että hallituksen toimien vaikutusten erottaminen yleisestä talouskehityksestä vaatii aikaa ja riittävästi tietoa työmarkkinoiden kehityksestä.
– Arvioinnille on pohjaa vasta myöhemmin kuin tilanteen kehityksestä on dataa, ja silloinkin arviointi on haastavaa.
Vahvakaan kasvu ei aina takaa työpaikkojen kasvua
Vahvakaan talouskasvu ei välttämättä näy nopeasti vastaavana työpaikkojen kasvuna. Malirannan mukaan tällainen kehitys voisi kertoa tuottavuuden vahvistumisesta, mikä olisi pidemmällä aikavälillä Suomen taloudelle myönteistä.
– Tuo kertoisi tuottavuuden kasvun kiihtymisestä, mikä toisaalta on pitkällä aikavälillä myönteinen asia. Jos tuottavuuden kasvu voimistuisi pysyvästi, se tarkoittaisi sitä, että talouskasvu voi jatkua vahvana vielä pitkään.
Pysyvästi nopeampi tuottavuuskasvu vahvistaisi Malirannan mukaan hyvinvoinnin kasvun edellytyksiä ja helpottaisi samalla julkisen talouden korjaamista. Julkisen talouden vahvistuminen parantaisi puolestaan julkisen vallan mahdollisuuksia hoitaa työllisyyttä ja lievittää työttömyyden sosiaalisia kustannuksia.
LUE MYÖS:
Nollakasvusta yli kahteen prosenttiin – Suomen ennusteet menivät uusiksi
