– Minun käsitykseni on se, että Ukrainan sota on lähestymässä taitekohtaansa. Se näkyy siinä, että taistelukentällä saadaan uusia aseita ja valmistaudutaan ratkaiseviin taisteluihin tänä talvena. Jos katsomme Venäjän taloutta, niin sen luhistuminen näyttää todennäköiseltä ensi vuoden kuluessa talouspakotteiden ja ennen kaikkea teknologiapakotteiden takia, Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä sanoo Verkkouutisille.
Suomessa marraskuun lopulla vieraillut brittiläinen Venäjä-asiantuntija Keir Giles sanoi HS:n haastattelussa, että länsi on mennyt Venäjän bluffiin, kun se on puhunut löysiä ydinaseista. Gilesin mukaan sodan luonteeseen kuuluu oleellisesti se, että rajan yli voidaan iskeä. Venäjä on käyttänyt hyväkseen lännen pelkoa sodan leviämisestä.
– Tämä on totta. Syy siihen, että länsi on antanut avustusta, mutta pitänyt samaan aikaan käsijarrua päällä on pelko ydinaseiden käytöstä. On aika selvää, että Joe Biden, Olaf Scholz ja Emmanuel Macron ovat kolme johtajaa, jotka ovat olleet eniten huolissaan sodan eskalaatiosta ja kolmannesta maailmansodasta, Penttilä sanoo.
– Reaktio on ollut erittäin ymmärrettävä, mutta toinen puoli on se, että se on johtanut lännen liialliseen varovaisuuteen aseavun antamisessa Ukrainalle.
Kortteja ei ole katsottu
Pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri (evp.) Pekka Toveri jakaa sekä Gilesin että Penttilän näkemyksen.
– Putin on 2000-luvun alusta alkaen pelannut sotilaspoliittista peliä taitavasti. Hänellä on ollut kädessään käytännössä tyhjä käsi, mutta häntä on kohdeltu kuin hänellä olisi ollut viisi ässää kädessään. Lähinnä sen takia, että kukaan ei ole lännessä uskaltanut katsoa Putinin kortteja, Toveri sanoo Verkkouutisille.
Toverin mukaan ydinasepuheilla on pystytty rajoittamaan lännen toimia merkittävästi. Käytännössä tämä on näkynyt muun muassa siinä, että Ukrainalle ei ole aiemmin annettu aseapua, jolla se pystyisi suojaamaan paremmin siviili-infrastruktuuriaan.
Toveri sanoo, että vasta Ukrainan sota on näyttänyt Venäjän armeijan iskukyvyn heikkouden. Hänen mukaansa tässä tilanteessa Venäjä on kaivanut viimeisenä ässänä hihastaan ydinaseilla uhkailun, joka on johtanut lännen toimettomuuteen ja suureen inhimilliseen kärsimykseen.
– Ukrainalle ei ole annettu sellaisia välineitä, joilla se voisi iskeä venäläisiin lavetteihin, joista on yhdeksän kuukautta pommitettu Ukrainan siviili-infrastruktuuria ja tapettu siviilejä. Tämä on lievästi sanottuna erikoista.
Toveri kuitenkin tuo esille, että Venäjän alue ei ole suinkaan pyhä ja koskematon. Ukraina on jo iskenyt Venäjän alueella oleviin sotilaskohteisiin ilman Venäjän merkittäviä vastareaktioita.
– Ukraina on iskenyt Venäjän mantereelle Belgorodin suuntaan ja heti sodan toisena päivänä SS21-tykistöohjuksella venäläiseen lentotukikohtaan Venäjän alueella ja se on iskenyt Krimin alueelle, jota Venäjä kohtelee kuin omaa aluettaan. Ukraina on vain tehnyt iskut vastuullisesti maalittaen sotilaskohteita, ei siviileitä samaan tapaan mitä Venäjä harrastaa, sanoo Toveri.
Toveri haluaisikin lännen antavan Ukrainalle tueksi muun muassa pidemmän kantaman aseita ja ilmapuolustusjärjestelmiä, jotta se voisi puolustautua paremmin.
Mitä länsi varoo?
Risto E.J. Penttilän mukaan syy länsimaiden varovaisuudelle on ollut, se että ne välttävät sodan eskaloitumisen riskiä ja sitä että Natosta tulisi yksi sodan osapuolista. Hänen mukaansa muutos länsimaiden ajattelussa on kuitenkin tapahtunut.
Penttilä näkee muutokselle kaksi syytä. Ensimmäinen on Kiinan tuomitseva suhtautuminen Venäjän ydinaseuhkailuun. Tästä syystä Yhdysvallat on nähnyt ydinaseiden käytön uhkan laskeneen. Toinen syy on se, että Iran on toiminut Venäjälle drooneja, joilla se on pystynyt pommittamaan Ukrainan kriittistä infrastruktuuria.
– Nyt olemme tilanteessa, jossa ajattelemme, että ydinsodan uhka on laskenut. Samaan aikaan Venäjä on pystynyt viime viikkojen aikana lamauttamaan siviiliyhteiskunnan toiminnan Ukrainassa. Koska ydinsodan uhka on pienentynyt, länsi on nyt valmis antamaan aseapua entistä enemmän, esimerkkinä Patriot-järjestelmä, Penttilä sanoo.
– Uskon, että pitkän kantaman ATACMS-ohjuksia tullaan antamaan Ukrainalle, mutta edelleen vältetään kaikin tavoin sitä, että Natosta tulisi sodan osapuoli.
Risto E.J. Penttilän mukaan käänne sodassa näyttää tapahtuneen. Talous- ja teknologiapakotteet yhdessä sen kanssa, ettei Venäjällä ole käytössään energiasektorilta tulevia varoja samassa mitassa kuin aiemmin, ajavat Venäjää ahtaalle. Hän esittää kolme syytä sille, miksi sota olisi mahdollisesti tulossa päätökseensä.
– Syy numero yksi on, että Venäjälle sodan jatkaminen yli ensi vuoden tulee olemaan erittäin vaikeata. Numero kaksi on se, että Ukrainalle tämä talvi tulee olemaan tosi vaikea. Numero kolme on se, että Yhdysvallat haluaa tämän asian jonkinlaiseen ratkaisuun hyvissä ajoin ennen presidentinvaaleja.