Polttoaineiden hintasykli on muuttunut kuluvan syksyn aikana. Pääekonomisti Olli Kauppi, tutkimusohjaaja Riku Buri ja harjoittelija Oskari Ijäs kirjoittavat asiasta Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) sivuilla julkaistussa blogissa.
He huomauttavat, että aiemmin hintasyklit tuntuivat vaihtelevan viikoittain. Viikoittain toistuvan vakiosyklin sijaan matalimman ja korkeimman hinnan päivät vaikuttavat nyt vaihtelevan viikosta toiseen.
– Halvimmillaan polttoaine on pääasiassa sunnuntain ja tiistain välillä. Saavutettuaan syklin pohjan hinnat nousevat vuorokauden aikana keskimäärin 12 prosenttia ja alkavat jälleen laskea. Tämä tarkoittaa keskimäärin noin 20 sentin korotusta.
Hintapiikki on yleensä maanantain ja keskiviikon välillä.
– Autoilija ei voi siis enää luottaa siihen, että tiistaina tankatessaan hän säästää eniten, vaan tankkaamisen ajoittaminen vaatii tarkkaa hintaseurantaa. Sykli vaikuttaa silti edelleen kestävän keskimäärin noin viikon.
Kauppi, Buri ja Ijäs huomauttavat, että hintasykli tai sen epäsäännöllisyys ei ole itsessään osoitus kilpailuongelmasta tai markkinalla toimivasta kartellista, vaan sykli voi syntyä luonnollisen kilpailun seurauksena.
Heidän mukaansa myös vaihtelu jakeluasemien kustannuksissa voi selittää epäsäännöllistä hintasykliä. Esimerkiksi korkeampi tukkuhinta voi aktivoida hinnan noston.
– Vastaavasti alempi tukkuhinta pitkittää sykliä, kun hintoja pystytään kannattavasti laskemaan pidempään.
Kirjoittajat vertailivat myös eri polttoaineketjujen hintoja.
– Ketjukohtaista hinta-aineistoa tutkimalla voidaan havaita, että ketjujen hinnat eroavat ajallisesti jossain määrin toisistaan. Tarkastelujaksolla St1 (sisältäen myös Shell-asemat) on nostanut hintoja useimmin ensimmäisenä, mikä voisi indikoida ketjun toimivan markkinan hintajohtajana. Toisaalta St1 ei ole aina onnistunut saamaan muita ketjuja heti mukaan hintojen korotukseen. Tämä taas ei puoltaisi ainakaan vakiintunutta hintajohtaja-asemaa St1:lle.
Polttoaineiden hintoja voi vertailla useista lähteistä. KKV:n asiantuntijat mainitsevat yhdeksi esimerkiksi Polttoaine.net-sivuston. He kuitenkin huomauttavat, että sivustolta saatava data on epätäydellistä, sillä se sisältää hintatietoa vain osasta jakeluasemia ja vain päivätasolla.
Kerätyn aineiston perusteella kaikki ketjut ovat nostaneet hintojaan useimpina viikkoina saman päivän aikana. Tarkempaan hintajohtaja-analyysiin tarvittaisiin hintadataa, joka sisältäisi tiedon hintamuutosten ajoituksesta päivän sisällä. On myös mahdollista, että syklin epäsäännöllisyys johtuu siitä, että selkeää hintajohtajaa ei ole markkinalla – tai, että roolista taistellaan, kuten on joskus havaittu Australiassa, Kauppi, Buri ja Ijäs toteavat.
