Suomen europarlamentaarikot ovat yksimielisiä siitä, että kellojen siirtelystä pitäisi luopua. Kelloja siirretään kesäaikaan jälleen tulevana sunnuntaina 30. maaliskuuta kello 03. Asia on tällä hetkellä jumissa EU-koneistossa.
– Tämä on ikuisuuskysymys. Parlamentissa äänestettiin tästä noin viisi vuotta sitten. Parlamentti oli sillä kannalla, että kellojen siirtelystä pitää luopua. Asia on jumissa nimenomaan neuvoston puolella eli maiden hallitukset eivät ole pystyneet keskenään tästä pääsemään sopuun, totesi keskustan europarlamentaarikko Elsi Katainen perjantaina järjestetyssä suomalaismeppien infotilaisuudessa.
Kiistan kohteina ovat muun muassa se, asetutaanko talvi- vai kesäaikaan, ja miten esimerkiksi laiva- ja lentoliikenteen aikatauluja saadaan sovitettua.
– Tällä hetkellä se ei ole prioriteettilistalla, koska Euroopassa on sota. Kellojen siirtelystä pitää luopua ja asia on neuvostossa jumissa eli jäsenmaiden pitää löytää päätös keskenään, kokoomuksen europarlamentaarikko Aura Salla muistutti.
SDP:n europarlamentaarikko Maria Guzenina havainnollisti, että kellojen siirtelyssä on kyse EU:lle tyypillisestä ilmiöstä.
– Jotenkin tyypillistä EU-keskustelua, että tartutaan tämmöiseen hieman pienempään asiaan ja käydään valtavat pohdinnat samaan aikaan, kun meillä on näitä isoja kysymyksiä, jotka liittyvät esimerkiksi Euroopan kilpailukyvyn vahvistamiseen. Päätöstä ei ole näkynyt, hän totesi.
Mepeiltä kysyttiin tilaisuudessa myös näkemystä Naton artikla 5:n laajentamiseen.
Artikla 5 määrittää jäsenvaltioiden velvoitteen puolustaa muita jäsenvaltioita näiden joutuessa hyökkäyksen kohteeksi.
Italian pääministeri Giorgia Meloni totesi Financial Timesin haastattelussa, ettei kannata Ukrainaan lähetettäviä eurooppalaisia varmistusjoukkoja, vaan hänen mielestään Naton artikla 5 pitäisi laajentaa koskemaan Ukrainaa ilman, että Ukraina kuitenkaan otettaisiin mukaan liittoumaan.
– Käytännössä Naton artikla 5:n laajentaminen ilman Yhdysvaltoja on aikamoista toiveajattelua. Olennaista on erottaa, mitä jäsenmaat tekevät, ja mitkä ovat Naton toimia. Todennäköistä on, että Yhdysvallat tulee vetäytymään Euroopasta Naton osalta merkittävästi ja tarvitaan kansallisia välittömiä toimia, jotta voidaan rakentaa eurooppalainen Nato, muistutti Aura Salla.
Vasemmistoliiton europarlamentaarikko Li Andersson suhtautui kriittisesti Melonin ehdotuksen ja pohti, tarkoittaisiko se jonkinlaista kakkosluokan väliaikaissuojaa Ukrainalle.
– Ukrainan kannalta on mielestäni vaarallista, jos aletaan luovasti heittää ehdotuksia, jossa jätettäisiin heidät määrittelemättömään kakkosluokan asemaan kansainvälisessä turvallisuusarkkitehtuurissa. Oleellisempaa olisi aidosti saada sitoutumista ympäri Eurooppaa sekä tulevan tulitauon valvomiseen että Ukrainan taloudelliseen ja sotilaalliseen tukeen.
