Rajaturvallisuuslain kuulemiset ovat perustuslakivaliokunnassa loppusuoralla. Valiokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Heikki Vestman (kok.) kertoo Verkkouutisille, että valiokunnan viimeiset asiantuntijakuulemiset ovat tiistaina ja lausunto voisi valmistua ”aikaisintaan” ensi viikolla.
– Kuulemiset jatkuvat vielä ensi viikolla tiistaina. Tämän jälkeen katsomme, miten asian käsittelyssä voimme kuulemisten pohjalta edetä. Aikaisintaan ensi viikolla valiokunnan lausunto voisi valmistua, jos kuulemisten perusteella siihen on edellytyksiä, arvioi Vestman.
Perustuslakivaliokunnan asiantuntijakuulemiset alkoivat viime viikolla, ja kaikkiaan valiokunnassa kuullaan 20:tä asiantuntijaa. Joukossa ovat muun muassa keskeiset laillisuusvalvojat, ministeriöt sekä valtiosääntöoikeuden, ihmisoikeuksien ja EU-oikeuden asiantuntijoita.
– Tämä (20 asiantuntijaa) on poikkeuksellisen paljon, kun normaalisti kuulemiskokoonpanossamme on kolme asiantuntijaa.
Vestmanin mukaan rajaturvallisuuslain kohdalla poikkeuksellisen laaja kuuleminen on paikallaan, koska kyseessä on oikeudellisesti hyvin haastava ja poikkeuksellinen lakiesitys, jonka taustalla on epäilemättä painavia turvallisuusuhkia.
Vestman ei lähde ennakoimaan tässä vaiheessa vielä miltään osin tulevaa lausuntoa, mutta nostaa esiin kaksi isoa kysymystä, jotka ovat ainakin valiokunnan pöydällä.
– Ensinnäkin kysymys siitä, voidaanko tämä hallituksen esittämä laki hyväksyä perustuslain 73 pykälän tarkoittamana rajattuna poikkeuksena perustuslakiin. Suomen valtiosäännön erityispiirteenä perustuslaissa on kiistatta mahdollisuus säätää poikkeuslaki, mutta meidän on arvioitava, täyttyvätkö tässä rajatun poikkeuksen edellytykset.
– Toinen julkisuudessakin keskusteltu asia on, mikä merkitys maahantulon välineellistämiselle vieraan valtion vaikuttamiskeinona on annettava tulkittaessa kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteita.
Hallituksen lakiesityksellä väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi on tarkoitus puuttua Venäjän hybridivaikuttamiseen Suomen itärajalla. Lain säätäminen poikkeuslakina ja sen julistaminen kiireelliseksi vaatisi eduskunnasta viiden kuudesosan enemmistön. Perustuslakivaliokunnan lausuntoa pidetään keskeisenä lain läpimenon kannalta.
Perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen hallintovaliokunta laatii lakiesityksestä mietinnön, minkä jälkeen lakiesitys voi edetä eduskunnan täysistuntoon.
Hallintovaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Mauri Peltokangas (ps.) arvioi, että perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen mietintö saadaan valiokunnassa ”ripeästi” aikaan.
– Näkisin, että tässä mennään oikeastaan perustuslakivaliokunnan käyttämän ajan verran, minkä jälkeen pääsemme suoraan pyöräyttämään mietintöä.
Myös hallintovaliokunnassa on kuultu viime viikot asiantuntijoita kyseiseen lakiesitykseen liittyen. Hallitus toivoo eduskunnan ehtivän käsitellä lakiesityksen vielä ennen istuntotaukoa.
Eduskunta on varautunut istumaan kiireellisten lakihankkeiden vuoksi tarvittaessa myös heinäkuulle, kerrottiin keskiviikkona eduskunnan keskuskansliasta.
LUE MYÖS:
Rajalaki lähti yksimielisenä hallituksesta – näin RKP:ssa siihen suhtaudutaan
