Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen huomauttaa, ettei Suomen talous ole käytännössä kasvanut 16 vuoteen.
Valtiontalous on ollut vuodesta 2009 lähtien kroonisesti alijäämäinen, joten julkinen velka on ollut sen myötä jatkuvassa kasvussa. Alijäämä saatiin kurottua lähes umpeen pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituskauden lopulla, mutta alijäämä räjähti sitä seuranneella Antti Rinteen (sd.) ja Sanna Marinin (sd.) kaudella.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus pyrkii korjaamaan tilanteen.
– Sovitut yhdeksän miljardin euron – 9 000 miljoonan euron – sopeutustoimet ovat massiivisia, mutta riittävätkö nekään? Pahaa pelkään etteivät riitä, eivätkä varsinkaan, jos emme saa talouttamme kasvuun, Timo Heinonen kirjoittaa blogissaan.
Kansanedustaja pohtii, pitäisikö Suomessa uskaltaa tehdä jotain, jota monet voisivat ensin vastustaa.
– Uskaltaa huudon alla tehdä ja todeta myöhemmin, että nyt kun ette enää huuda, niin katsokaa mitä tapahtui. Itse siis uskon, että nyt pitäisi uskaltaa tehdä enemmänkin kasvun aikaansaamiseksi. Pelkkä desimaalien kanssa pelaaminen ei enää riitä eikä varsinkaan verojen korottaminen. Fakta on nimittäin se, että jos korkeat verot olisivat ratkaisu tämän maan ongelmiin, niin ei meillä silloin edes olisi ongelmia, Heinonen sanoo.
Hän kysyy, pitäisikö Suomessa laskea reilusti ja rohkeasti esimerkiksi yhteisöveroa ja eniten ansaitsevien marginaaliveroa. Tämän lisäksi perintöveron poistamista voisi harkita. Timo Heinonen uskoo, että tämä aiheuttaisi raivokastakin vastustusta.
Matala yhteisövero tuo Irlannin valtion kassaan 25 miljardia euroa
Heinonen huomauttaa Euroopan maiden sopineen 15 prosentin minimitasosta yhteisöverolle. Monet EU-maat ovat ottaneet tämän tason käyttöön.
Irlanti on houkutteleva kohde globaaleille yritysjäteille matalan yhteisöveron vuoksi. Se tuo silti noin 25 miljardia euroa valtion kassaan.
– Meillä Suomessa yhteisövero on taasen nyt 20 prosenttia, ja sillä kertyy tuloja valtion kassaan noin kahdeksan miljardia. Vähemmän on siis enemmän. Ja lopputulema on se, että Irlannissa valtiontalous on selkeästi ylijäämäinen. Irlanti siis kerää rahaa isoilta globaaleilta jäteiltä, jotka ovat valinneet maan verotukselliseksi kotimaaksi. Lopputulemana valtiontalous on selkeästi ylijäämäinen, Timo Heinonen toteaa.
Kansanedustaja uskoo monien EU-maiden seuraavan Irlannin mallia. Verotulot voivat hetkellisesti laskea, mutta silti nousta pidemmällä tähtäimellä.
Toisena ongelmana on, että Suomessa palkkaverotus on kansainvälisesti vertailtuna erittäin progressiivista. Veronalennukset on lähes aina kohdennettu vain pieni- ja keskituloisiin. OECD-maiden vertailussa Suomi on toiseksi ankarin ansiotulojen verottaja yli 59 prosentin marginaaliverolla.
– Meillä jo keskituloisella palkansaajalla sadan euron palkankorotuksesta peräti 49,5 euroa menee veroihin. Palkan verotus onkin meillä vertailumaihin nähden sitä kireämpää, mitä suuremmat ovat tulot. Keskipalkkaa eli 49 000 euroa vuodessa ansaitsevan veroprosentti on meillä reilut kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin eurooppalaisissa vertailumaissa keskimäärin, Timo Heinonen sanoo.
– Ja sitten vertailun suurituloisimman, 150 000 euroa vuodessa ansaitsevan palkansaajan veroprosentti on meillä kolmanneksi korkein Belgian ja Italian jälkeen. Marginaaliveroprosentti on tällä tulotasolla Suomessa 59,2 eli toiseksi korkein Belgian jälkeen. Mutta palkansaajan veroprosentti on selvityksen matalimmalla, eli 31 000 euron vuosittaisella palkkatasolla kuitenkin eurooppalaista keskitasoa, Heinonen jatkaa.
Ruotsissa kerrottiin kahden miljardin euron veronkevennyksistä
Heinonen pohtii, pitäisikö myös hyvätuloisten verotusta uskaltaa keventää. Hän viittaa Ruotsin valtiovarainminitseri Elisabeth Svantesson lausuntoon alkuvuodesta. Ministeri sanoi, ”minä tykkään alentaa veroja”.
– Uutisessa kerrottiin, että kuluvasta vuodesta tulee Ruotsissakin taloudellisesti vaikea vuosi, kun taantuma iskee kovasti kotitalouksiin ja työttömyys lisääntyy. Valtiovarainministeri Elisabeth Svantesson kuitenkin toivoi, että hallitus voisi esittää uusia veronalennuksia myöhemmin tänä vuonna ja niin Ruotsin hallitus nyt kertoikin tekevänsä, Timo Heinonen sanoo.
Ruotsin hallitus kertoi syksyn alkajaisiksi noin kahden miljardin euron veronalennuksista. Kaikkien tuloverotusta kevennetään ja maassa otetaan käyttöön muun muassa uusi työtulovähennys, joka koskee kaikkia työssäkäyviä. Myös valtionverotuksen alarajaa nostetaan, mutta Ruotsin hallitus haluaa myös laskea hyvätuloisten verotusta.
– Korkeinta marginaaliveroastetta lasketaan 55 prosentista 52 prosenttiin. Myös eläkeläisten verotusta lasketaan, ja ihan mielenkiintoinen juttu on myös meidän osakesäästötiliä vastaavan niin sanotun ISK-tilin verotuksen keventäminen. Meillä taasen tuntuu, että demareiden rakkaus veroihin on tarttunut vähän koko puoluekenttään, Timo Heinonen sanoo.
Ruotsissa jo vuonna 2020 sosialidemokraattien johdolla kevennettiin merkittävästi hyvätuloisten verotusta.
– Silloinen demarihallitus uskalsi poistaa kokonaan tuloveroasteikon ylimmän portaan. Ruotsin demarit alensivat siis peräti viidellä prosenttiyksiköllä yli 65000 euroa tienaavien verotusta, kokoomusedustaja huomauttaa.
Ruotsissa arvioitiin, että hyvätuloisten marginaaliveron kevennys rahoittaa itsensä. Ruotsin hallituksen esityksessä todettiin, että veronkevennys rahoittaisi itsensä todennäköisimmin lähes kokonaan arvioilla 56–185 prosenttisesti.
– Ja niin myös muuten kävi. Noin 500 miljoonan euron (n. 5,5 mrd SEK) veronkevennys saatiin hyvin takaisin. Ruotsin valtiontalouden tarkastusviraston Riksrevisionen mukaan hyvätuloisille tehdyn veronkevennyksen myönteiset vaikutukset toteutuivat odotetusti. Uudistus rahoittaa itsensä takaisin 120-prosenttisesti ja näin maan julkinen talous on pitkällä aikavälillä yli miljardi kruunua vuodessa vahvempi, kun ylimpiä marginaaliveroja alennettiin tuntuvasti, Heinonen sanoo.
