Lakimääräiset minimipalkat ovat nousseet vuonna 2026 lähes kaikkialla Euroopan unionissa, kertoo EU työ- ja elinolojen kehittämissäätiö Eurofound.
Tammikuun 2025 ja 2026 välillä bruttopalkkainen kansallinen minimipalkka nousi 21:stä niistä 22 EU-maasta, joissa sellainen on käytössä. Suurimmat korotukset tehtiin Keski- ja Itä-Euroopassa.
Sloveniassa minimipalkka nousi 16 prosenttia. Bulgariassa, Slovakiassa, Liettuassa ja Unkarissa korotukset olivat noin 11–12 prosenttia. Kroatiassa ja Tšekissä nousu oli noin kahdeksan prosenttia.
Eurofoundin mukaan kehitys jatkaa pidempää suuntausta, jossa maiden väliset erot minimipalkoissa kaventuvat.
Myös minimipalkkaa saavien ostovoima vahvistui käytännössä kaikissa tarkastelluissa maissa. Syynä on inflaation hidastuminen samalla, kun nimellisiä minimipalkkoja on korotettu tuntuvasti. Poikkeuksena oli Romania, jossa minimipalkka pysyi tammikuussa ennallaan ja korotus tuli voimaan vasta heinäkuussa.
EU-direktiivi vauhdittaa korotuksia
Eurofound arvioi riittäviä vähimmäispalkkoja koskevan direktiivin vaikuttaneen palkankorotuksiin useissa jäsenmaissa. Osa maista käyttää minimipalkan tason arvioinnissa vertailuarvoja, jotka sidotaan esimerkiksi maan keski- tai mediaanipalkkaan.
Eurofoundin toimitusjohtajan Ivailo Kalfinin mukaan huomio on siirtymässä korkean inflaation vaikutusten torjumisesta yhä enemmän minimipalkkojen riittävyyteen ja pienituloisten elintason parantamiseen.
Minimipalkkojen nopea nousu vaikuttaa samalla työehtosopimusten palkkarakenteisiin. Lakisääteinen minimipalkka on monissa maissa lähestynyt työehtosopimusten alimpia palkkatasoja. Eurofoundin mukaan tämä voi kaventaa palkkaeroja ja vaikeuttaa korkeampien palkkojen neuvottelemista kokeneemmille ja ammattitaitoisemmille työntekijöille.
EU-direktiivi edellyttää toimintasuunnitelmaa työehtosopimustoiminnan vahvistamiseksi niiltä mailta, joissa työehtosopimusten kattavuus jää alle 80 prosentin.
Suomi poikkeaa useimmista EU-maista, sillä Suomessa ei ole yleistä lakisääteistä minimipalkkaa. Vähimmäispalkat määräytyvät pääosin työehtosopimuksissa, joista monet ovat yleissitovia. Eurofoundin mukaan samanlainen järjestelmä on EU-maista myös muun muassa Ruotsissa, Tanskassa, Itävallassa ja Italiassa.