Ministeri haluaa eroon peruskoulun tasapäistämisestä

Nykyinen peruskoulujärjestelmä ei tue lapsen yksilöllistä etenemistä, Mari-Leena Talvitie sanoo.
Koululaisia ja vanhempia ensimmäisenä koulupäivänä Helsingissä. / LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER
Koululaisia ja vanhempia ensimmäisenä koulupäivänä Helsingissä. / LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER
Koululaisia ja vanhempia ensimmäisenä koulupäivänä Helsingissä. / LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER
Koululaisia ja vanhempia ensimmäisenä koulupäivänä Helsingissä. / LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie pitää peruskoulun tasapäistämistä vahingollisena sekä lapsille että kouluyhteisölle.

Nykyinen peruskoulujärjestelmä ei tue hänen mukaansa lapsen yksilöllistä etenemistä, ja samalla lisätuen tarvitsija jää ilman oppimisen tukea. Peruskoulun tehtävä on tarjota turvaverkkoja ja tikapuita.

– Kouluissa vältellään liikaa yksilöllisten erojen huomioimista opetuksessa. Meillä on jo nyt kaikki mahdollisuudet eriyttää opetusta erilaisia oppijoita paremmin tukevaksi, mutta tätä ei hyödynnetä kouluissa riittävästi. Tulevaisuuden luokkahuoneessa jokainen saa tarvitsemaansa tukea, mutta oppilailla on myös mahdollisuus kurkottaa korkeammalle, Talvitie toteaa tiedotteessa.

Ministerin mukaan yhdenmukainen oppiminen ei auta tarpeeksi erilaisia oppijoita. Yhden lapsen vahvuudet voivat löytyä matematiikasta, toisen kielistä, kolmannen liikunnasta tai taiteesta.

Koulun tehtävä on tunnistaa nämä vahvuudet ja antaa niille tilaa kasvaa.

– Tiedämme, että lapset oppivat eri tavoilla ja kasvavat tai kehittyvät eri tahtiin. Peruskoulun tehtävä ei ole tasapäistää, vaan avata lapsille ovia ja auttaa jokaista heitä löytämään omat vahvuutensa ja potentiaalinsa. Siksi tulevaisuuden koulussa järjestelmän pitää joustaa enemmän lapsen mukaan, eikä lapsen järjestelmän mukaan, Talvitie toteaa.

– Tämä tukisi myös oppimisrauhaa, kun oppilaiden ei tarvitse purkaa turhautumistaan käytöshäiriöinä.

Kokoomus on julkaissut omat tavoitteensa siitä, miltä tulevaisuuden luokkahuoneen pitäisi näyttää. Puolue vahvistaisi perustaitoja entisestään lisäämällä äidinkielen, kirjallisuuden ja matematiikan opetusta sekä nostamalla oppiaineiden vähimmäisosaamisen vaatimustasoa.

Puolue ehdottaa siirtymistä entistä yksilöllisempään koulun aloitukseen. Oppivelvollisuuden aloittamisen aikaistamista voisi aikaistaa tai myöhentää lapsen kehityksen ja valmiuksien perusteella nykyistä joustavammin. Joustava alkuopetus tarkoittaisi, että jokainen lapsi voi edetä oppimisessa yksilölliseen tahtiin.

Lahjakkaille oppilaille tulisi kokoomuksen mukaan tarjota tavoitteellista ja heidän osaamistaan vastaavaa opetusta. Joustavat oppimispolut mahdollistaisivat nopeamman etenemisen ja syventävät sisällöt. Luokan yli hyppäämisen käytäntöjä voisi selkeyttää.

– Tehdään tilaa erilaisille vahvuuksille. Turvataan painotettu opetus ja tuetaan lasten kiinnostuksen kohteita esimerkiksi kielissä, luonnontieteissä, taideaineissa ja liikunnassa, kokoomus esittää.

Puolue vahvistaisi lasten kielten oppimista.

– Varmistetaan kaikille peruskoulun suorittaville riittävä suomen tai ruotsin kielen taito ja vahvistetaan samalla vieraiden kielten opiskelua. Aloitetaan valinnaisen A2-kielen opiskelu kolmannella luokalla koko maassa, kokoomus ehdottaa.

LUE MYÖS:
Kansanedustaja Pisa-tuloksista: Painettuihin oppikirjoihin pitää palata (VU 13.9.2026)

Krista Mikkosen mukaan pääministeri on tehnyt hyvää työtä koskien ennallistamiseksi.
Verokertymä on kasvanut viime vuodesta, vaikka verotusta on kevennetty.
Suomi käyttää sosiaaliturvaan suhteessa taloutensa kokoon enemmän rahaa kuin yksikään muu vertailumaa.
Mainos