Asiantuntijatahoilta on viime viikkoina tullut arvostelua hallituksen kaavailemalle ajoneuvoveron korotukselle ja liikenteen päästövähennystavoitteille.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkijoiden mukaan hallituksen kaavailema ajoneuvoveron korotus kasvattaa sähköautoilun kustannuksia, kun päästövähennysvelvoitteet edellyttäisivät sähköautokannan nopeaa kasvua.
VATTin mukaan kaavailtu muutos jatkaa linjaa, joka vaarantaa liikenteen päästövähennysten toteutumisen ja on ristiriidassa Suomen EU-sitoumusten kanssa.
Juuri lausunnoilla olleessa luonnoksessa hallituksen esitykseksi ehdotetaan ajoneuvoveron korottamista noin 35 miljoonalla eurolla vuoden 2026 tasossa. Esitys kohdistuisi erityisesti täyssähköautojen ja ladattavien hybridien perusveroon ja käyttövoimaveroon. Ehdotettu muutos käytännössä poistaisi sähköautojen ajoneuvoveroedun, VATTin lausunnossa sanotaan.
Suomen ilmastopaneeli julkaisi viime viikolla arvion nykyisen hallituksen liikenteen päästövähennystoimista suhteessa ilmastotavoitteisiin. Sen mukaan Suomen tulee vähentää taakanjakosektorin päästöjään 50 prosenttia vuoden 2005 määrästä vuoteen 2030 mennessä. Liikenne on taakanjakosektorin suurin päästölähde, joten sillä on merkittävä rooli sektorin päästövähennystavoitteen saavuttamisessa.
– Raportti osoittaa, että nykyisen hallituksen linjaukset lisäävät liikenteen päästöjä aiemmin sovittuun kehitykseen verrattuna. Toteutuessaan esitykset hidastavat sähköistymistä, mikä samalla kasvattaa liikenteen kustannuksia jatkossa, totesi Suomen ilmastopaneelin jäsen, professori Heikki Liimatainen tiedotteessa.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) vastaa keskusteluun viestipalvelu X:ssä.
Mykkäsen mukaan tieliikenteen sähköistyminen ei ole vähenemässä.
– Sähköautojen ajoneuvovero nousee alle 10 euroa kuukaudessa. Se ei käännä sähköistymistä, hän kirjoittaa.
– Liikenteestä ei tule miljardilaskua, koska vaje on pienempi kuin päästökauppajousto, jonka käytöstä jo (Sanna) Marinin (sd.) hallitus päätti, ministeri jatkaa.
Mykkäsen mukaan puhdasta siirtymää on kiihdytettävä kaikkialla, mutta fossiilipäästöissä Suomi etenee lähellä 60 prosentin vähennystavoitetta vuonna 2030 ja tavoiteltua tasoa vuonna 2035.
– Haasteemme on metsien ja maan hiilensidonnan alhaisuus. Se liittyy osin Venäjän puun loppumiseen, mutta siihen tarvitaan silti käänne, Mykkänen kirjoittaa X:ssä.
-> Puhdasta siirtymää kiihdytettävä kaikkialla, mutta fossiilipäästöissä etenemme lähellä -60% tavoitetta 2030 ja tavoiteltua tasoa 2035. Haasteemme on metsien ja maan hiilensidonnan alhaisuus. Se liittyy osin Venäjän puun loppumiseen, mutta siihen tarvitaan silti käänne.
2/2— Kai Mykkänen (@KaiMykkanen) August 29, 2024
