Ministeri Mari-Leena Talvitie: Koulutusasteen nosto vaatii täsmätoimia

Tavoitteesta nuorten koulutusasteen nostamisessa pidetään kiinni, mutta siihen pyritään erilaisilla keinoilla kuin aiemmin. Näin sanoo tiede- ja kulttuuriministerinä tammikuussa aloittanut Mari-Leena Talvitie (kok.).

– Vähintään joka toisella nuorella olisi oltava mahdollisuus saada taidot, tiedot ja motivaatio riittävälle tasolle korkeakouluopiskeluun, hän toteaa.

– Tämä on puolueiden yhteisesti sopima tavoite, joka mainittiin Juha Sipilän hallituskauden korkeakouluvisiossa, ja jonka edistämistä edellinen hallitus jatkoi.

Talvitie korostaa, että Suomen hyvinvointiyhteiskunta on paljolti rakentunut sen varaan, että korkean teknologian tuotteita ja palveluita viedään ulkomaille, mutta toimet, joita on tehty eivät ole toivotusti nostaneet koulutusastetta. Suomi on luisunut koulutustasossa OECD-maiden keskiarvon alapuolelle.

– Viimeisimmässä tilastossa vuodelta 2023 nuorten korkeakoulutusaste oli 39,1 prosenttia. Tätä on pari edellistä hallituskautta hoidettu lisäpaikoilla. Se, että loputtomasti lisätään paikkoja, ei tuota haluttua lopputulemaa.

Maaliskuussa käynnistyi uuden korkeakouluvision laadinta yhdessä korkeakoulukentän kanssa. Siinä määritellään suuntaviivoja yli kymmenen vuoden aikajänteellä. Ministeri Talvitien mukaan täsmätoimia on kuitenkin mietittävä jo huhtikuun loppupuolella pidettävään hallituksen puoliväliriiheen.

– Meillä on noin 16 000 vuosittain korkeakoulussa aloittavaa, joilla on jo korkeakoulututkinto ja he suorittavat toista korkeakoulututkintoa. Näistä vajaalla 9 000 opiskelijalla on vähintään kaksi tutkintoa aktiivisena, joillakin voi olla kolmekin paikkaa samaan aikaan. Näen, että joitain rajoituksia pitäisi tehdä ja olen tästä pyytänyt laskelmia.

Muutos ei koskisi usean opiskelupaikan jo tällä hetkellä saaneita, eikä myöskään useamman tutkinnon suoritusmahdollisuuksiin aiota kajota, kunhan ne tehdään peräjälkeen.

– Mutta näkisin, että tulevaisuudessa ei voi olla yhtä aikaa aktiivisena montaa opiskelupaikkaa.

Valmistumisen nopeutumista vauhdittaisi, kun työssä hankittua osaamista voisi hyväksi lukea aiempaa enemmän osaksi opintoja. Tämä mahdollisuus on ollut korkeakouluilla ainakin kymmenen vuotta, Talvitie huomauttaa.

– Monella työ on vienyt tai on perustanut perheen, jolloin kynnys palata opintoihin kasvaa. Siinä yliopistoyhteisöllä on iso rooli, jotta olisi paikkoja, joissa kohdata muita, oli se sitten laskuharjoituksia tai kiltahuoneita. Samoin etätenttimahdollisuudet ovat helpottaneet tutkinnon valmiiksi saamista. Keinoja edesauttaa valmistumista kyllä on, ministeri jatkaa.

Korkeakouluihin useaa väylää

Entä koulutuspaikat? Eduskuntaryhmän puheenjohtaja, työministeriksi kesällä siirtyvä Matias Marttinen (kok.) sanoi Helsingin Sanomissa, että lääkärien koulutuspaikkojen lisäämistä edelleen olisi syytä pohtia.

Pääkaupunkiseudulla on toivottu lisää varhaiskasvatuksen aloituspaikkoja, sillä alueella varhaiskasvatuksen opettajista on valtava pula.

Talvitie ei automaattisesti lupaa uusia aloituspaikkoja.

– Jatkossa tehdään yhä täsmätoimia. Edellisellä hallituskaudella lisättiin yli 10 000 aloituspaikkaa korkeakouluihin. Sekä Marinin hallitus, että Sipilän hallitus, jossa kokoomuskin oli mukana, syyllistyivät siihen, että aina kun lisättiin paikkoja, rahoitus ja resurssit pysyivät samoina. Orpon hallitus päätti sen polun, eli nyt jos tulee lisää paikkoja, niille annetaan myös rahoitus, Talvitie sanoo.

Viimeisen vuoden aikana lääkärikoulutukseen lisättiin jo 70 paikkaa. Talvitien mukaan ennemmin tulisi houkutella ne sadat ihmiset, jotka lähtevät ulkomaille opiskelemaan lääkäreiksi, työskentelemään Suomessa.

– Tunnistan, että tarvetta on. Mutta sekin, että ala tekee asioita vähän uudella tavalla, voi vähentää lääkärien määrän tarvetta.

Varhaiskasvattajista ja erityisopetuksesta Talvitie toteaa, että työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa on jo annettu kunnille lisärahoitusta kouluttaa esimerkiksi lastenhoitajia pätevöitymään opettajiksi.

– Aloituspaikkoja on myös tullut varhaiskasvatuksen opettajien ja erityisopetuksen puolelle lisää, mutta yhtä tärkeää olisi se, että alalla mietitään, että työolot ja muut asiat ovat kunnossa. Jatkuvasti uusien ihmisten kouluttaminen ei ratkaise ongelmaa, jos osa vaihtaa alaa.

Korkeakouluhakua on keskitetty ylioppilastodistuksen varaan ja korkeakoulut ovat muokkaamassa valintakokeitaan siten, että yhdellä kokeella voi hakea useisiin paikkoihin.

Talvitien mukaan on hyvä pitää silti myös muut väylät avoinna hakemiseen.

– Osa herää siihen, mitä haluaa vasta ylioppilasvuoden ja kokeiden jälkeen.

Tai muuttaa mieltään.

– Yhteiskunnan on tarjottava mahdollisuuksia. Jos jokin haave ei toteudu tai toinen polku on parempi, aina pitää kuitenkin olla uusi mahdollisuus.

Mari Leena-Talvitiellä oli nuorena neljä unelmaa, joista kolme on täyttynyt. JOHANNA ERJONSALO

Toisen samantasoisen tutkinnon maksullisuutta Talvitie ei kannata – maksuton koulutus on yhteiskunnan ja yhdenvertaisuutemme kivijalka. Pikemminkin sen arvostusta tulisi nostaa.

– Kun itse olin koulussa 1990-luvun laman aikaan, elettiin vaikeata aikaa yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti, työttömyys oli korkealla ja meidänkin isän yritys meni konkurssiin. Mutta vaikka oli paljon lama-ajan tuskaa, niin kuitenkin luotiin uskoa osaamiseen ja koulutukseen, ja sitä arvostettiin. Yhteiskunta, koulu ja koti kannustivat, että koulua käymällä voit rakentaa parempaa tulevaisuutta, vaikkei se juuri tuolla hetkellä siltä näyttänyt, Talvitie pohtii.

– Tätä näkymää ja motivaatiota pitäisi osata antaa nuorille nykyäänkin. Toivon, että yhteiskunnassa pystyttäisiin kannustamaan nuoria – ja se ei aina tarkoita, että rahallisesti.

”Yhtäkkiä olikin 5000 työtöntä”

Tilastollisesti korkeakoulututkinto on varmin tae työllistymiseen, mutta työmarkkinatilanteen heikennyttyä moni korkeakoulusta valmistunut on kokenut kilpailun työpaikoista uuvuttavaksi. Samaa paikkaa saattavat hakea sadat, pahimmillaan jopa tuhannet muut. Mikä on ministerin viesti heille?

– Ymmärrän tilannetta aika hyvin, koska olin Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja tilanteessa, jossa kaupungilta meni yli 4500 ict-alan ja 500 palvelusektorin työpaikkaa, Talvitie aloittaa viitaten Nokian lähtöön 2011–2012.

– Oulussa oli tuolloin noin 125 000 asukasta ja yhtäkkiä meillä oli 5 000 työtöntä, joista osa ei ollut edes tottunut hakemaan töitä, koska olivat menneet töihin jo opiskelujen aikana. Eli kun palaan sinne 15 vuoden taakse, on helppo tunnistaa tilanne, jossa ihmisellä on osaamista, mutta töitä ei löydy helposti.

Talvitien mielestä työmarkkinat ovat muuttuneet niin paljon, että olisi tärkeää olla paikkoja, joissa yritykset ja työntekijät kohtaavat, sillä moni kasvuhakuinen yritys ei edes pidä avoimia hakuja.

– Henkilölle, joka hakee töitä, sanoisin, että sen sijaan että laittaa tosi paljon hakemuksia, kannattaa ehkä valita muutama yritys, joille omasta osaamisesta olisi hyötyä, soittaa sinne useamman kerran ja tuoda itsensä ja osaamisensa tietoisuuteen.

Talvitie sanoo viime aikoina kiinnittäneensä huomiota nuorten kanssa keskustellessaan siihen, että paljon osaamista ja ammattejakin voi opiskella myös itse, kun vain tahtoa on riittävästi.

– Motivaatio on tosi olennainen asia. Monia taitoja, joita aiemmin on voinut oppia vain jonkin koulutoimijan kautta, voi opiskella jo verkossa. Tämä haastaa niin koulutuksen järjestäjien kuin yhteiskunnan toimintaa.

Tulevassa korkeakouluvisiossa Talvitien mukaan määritellään pohja, mistä ponnistetaan 2030-luvulle. Jo aiemmin on esimerkiksi linjattu, että TKI-panostukset nousevat neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuonna 2030.

– Visiossa olisi hyvä määritellä, miten vahvistetaan yhteistyötä sekä korkeakoulupuolen sisällä, että elinkeinoelämän, julkisten toimijoiden ja muiden toimijoiden kesken. Miten varmistetaan laadukas opetus ja tutkimus, ja tässä ajassa myös huoltovarmuuteen liittyvät asiat ovat eri tavalla tapetilla kuin kymmenen vuotta sitten, Talvitie sanoo.

”Tieteen vapaus ei ole uhattuna”

Tieteen vapaus nousi esiin alkuvuonna, kun akateemikot huolestuivat Suomen Akatemiaa koskevan lakiesityksen sanamuodoista. Talvitie painottaa, että perustuslaissa tieteen vapaus on turvattu hyvin konkreettisesti ja yksiselitteisesti, eikä se ole uhattuna.

– Mutta se julkinen keskustelu mitä on käyty, kertoo, että yksittäisillä sanamuodoilla on suuri merkitys, ja merkitys voi näyttäytyä eri tahoille erilaisena.

Siksi lakiehdotuksen sanamuodot tarkentunevat sivistysvaliokunnassa, mitä Talvitie esitti eduskunnalle. Samaan aikaan pinnalla kuplii kuitenkin laajempi pohdinnan aihe, julkisen keskustelun polarisoituminen, joka vaikuttaa myös tieteen ja tutkimuksen kenttään.

– Sanoittaminen politiikassa kovenee koko ajan, myös globaalisti. Sen takia meidän on entistä tärkeämpää miettiä, mitkä ovat Suomen yhteiskunnan vahvuudet; yhdenvertaisuus, luottamus, sivistys sekä vapauden ja vastuun tasa-arvo. Toivoisin, että jokainen, joka osallistuu poliittiseen keskusteluun, miettisi, voinko rakentaa tällä jotain, vai onko tarkoitus repiä ja hajottaa. Toivon kestävien ratkaisujen nousevan ja siten pyrin myös itse toimimaan.

– Vaikka sosiaalinen media alkuvaiheessaan 15 vuotta sitten toimi yhdistävänä tekijänä, nyt näemme, että algoritmit enemmän erottavat meitä toisistaan. Keskusteluun kuuluu se, että vaikka ollaan innostuneita puolustamaan omaa mielipidettä, ollaan valmiita kuuntelemaan myös muiden näkökulmia. Tarvittaisiin enemmän dialogia ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin kuin vain oman agendan esiintuomista, Talvitie jatkaa.

Kulttuuri on yhteiskunnan muutosvoima

Olennainen osa sivistystä ja aineetonta pääomaa on kulttuuri, jonka leikkauksia myös tuore ministeri on jo joutunut puolustamaan. Taloutta tasapainottaessa on jouduttu nipistämään liki kaikesta.

– Kulttuuria ei ajeta alas, siitä ei tarvitse olla huolissaan. Valtio tukee kulttuuria, taidetta ja luovia aloja yli miljardilla eurolla vuodessa ja kunnat vielä miljardilla, Talvitie sanoo ja lisää, että merkittävin kulttuurin tukija ovat suomalaiset itse, jotka käyttävät kulttuuripalveluihin kaikkiaan noin viisi miljardia euroa vuodessa.

Samalla hän sanoo ymmärtävänsä, että tämän vuoden 17,4 miljoonaa euroa, joka pienentyi alkuperäisestä 30 miljoonasta, on iso leikkaus toimijoille, joilla takana ovat vaikeat koronavuodet.

Opetus- ja kulttuuriministeriön kehykseen kohdistuvat ensi vuodelle 75 miljoonan euron säästöt, joiden kohdalla valmistelu on alkuvaiheessa. Vain lasten ja nuorten kulttuuri on lähtökohtaisesti rajattu ulkopuolelle.

Talvitie kertoo pyrkivänsä tuomaan esityksiä huhtikuun puoliväliriiheen, jotta kentällä pystyttäisiin suunnittelemaan tulevaisuutta ilman jatkuvaa epävarmuutta.

– Siksi priorisoin nyt kulttuuripuolen toimijoita ja tapaan heitä laajasti, kävin esimerkiksi avaamassa Docpoint-festivaalin ja keskustelemassa Kansallisteatterissa.

Talvitie esitteli valtioneuvoston kulttuuripoliittisen selonteon helmikuussa eduskunnalle ja sitä käsitellään useassa valiokunnassa. Selonteko toteutettiin tuhannen alan asiantuntijan ja noin 280 lausunnonantajan näkemysten pohjalta, ja siinä kulttuuri nähdään yhteiskunnan tulevaisuuden muutosvoimana.

– Toivon, että eduskunnassa ja yhteiskunnassa käytäisiin laajasti keskustelua siitä, mikä merkitys suomalaisella kulttuurilla meille on ja mitä asioita haluamme erityisesti vaalia. Esimerkiksi kun Suomeen tulee kansainvälisiä vieraita, he assosioivat suomalaiseen kulttuuriin luonnon ja vahvan luontoyhteyden. Ja onhan monelle säveltäjälle ja kuvataiteilijalle luonto ollut merkittävä inspiraation lähde. Ei Reidar Särestöniemen teoksiakaan olisi ilman Lapin luontoa, Talvitie sanoo viitaten taidemaalariin, jonka syntymästä tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta.

– Tärkeintä on se yhteinen näkemys, että kulttuuri on jokaisen oikeus ja kuuluu kaikille.

Hallitus on tehnyt Talvitien mukaan tehnyt myös muita positiivisia kulttuuritekoja: e-kirjojen ja e-äänikirjojen käytöstä maksetaan nyt kirjastokäytön korvausta ja siihen lisättiin miljoona euroa. Lukulahja lapselle -malli, jossa vauvaperheille jaetaan neuvolassa kirjakassi, on vakiinnutettu.

– Lisäksi osoitimme yhdeksän miljoonan euron t&k-panostuksen luoville aloille. Valmistelutyö luovien alojen kasvustrategiaksi on myös käynnissä yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa.

Teoksia tulisi tulkita oman aikansa kehyksissä

Kulttuuri on myös aikansa peili. Toisinaan teoksista on haluttu silotella sanamuotoja tai piilottaa elementtejä, joita nykyajassa koetaan ongelmallisina.

Talvitien mielestä on hyvä muistaa, että teokset, niin teatterinäytelmät kuin kirjatkin, on tehty oman aikansa kielellä ja ymmärryksellä ja siinä kehyksessä niitä pitäisi tulkita. Ainakaan muun kuin kirjailijan itsensä ei pitäisi lähteä teosta muokkaamaan.

– Jos kirja on kirjoitettu vaikka 1948, niin mikä on se oikeutus meidän ikäluokallemme, että sitä voisi lähteä muuttamaan. Olisiko parempi, että he, jotka haluavat muuttaa teoksia, käyttäisivät luovuuttaan oman teoksen tekemiseen sen sijaan, että yritetään puuttua johonkin, jonka tekijäkään ei enää ole keskuudessamme, Talvitie pohtii.

Mutta nyt tuoreella ministerillä on jo kiire seuraavaan tapaamiseen. Onko ministeriys ollut pitkän ajan unelma?

– Parikymmentä vuotta sitten minulla oli neljä isoa unelmaa, joista valtioneuvoston jäsenyys on ollut yksi, hän myöntää.

– Kaksi edellistä unelmaa toteutuivat vuonna 2010. Valmistuin ympäristötekniikan diplomi-insinööriksi, sillä tiesin aina, että haluan valmistua, kun Suomi tarjoaa maksuttoman koulutuksen, sanoo opiskeluidensa ohella aikanaan töihin mennyt Talvitie, joka on sukunsa ensimmäinen korkeakoulututkinnon suorittanut.

– Toivoin myös aina perhettä ja että olen äiti, ja myös tämä toteutui 2010, kahden lapsen äiti jatkaa.

Jo politiikkaan lähtiessä päämäärä oli korkealla, mutta Talvitie toteaa aina tiedostaneensa, että ministeriksi eteneminen riippuu ”kymmenistä ja tuhansista” asioista, joista poliittiset voimasuhteet ovat vain yksi.

– Olen myös kiitollinen puolueelle siitä, että olen pystynyt valmistautumaan tähän tehtävään hyvin, koska sen alku oli tiedossa.

Entä se neljäs?

– Vielä yksi iso unelma on, että toimisin jossain vaiheessa yrittäjänä, kun olen eteläpohjalaisesta yrittäjäperheestä lähtöisin, Talvitie kertoo.
Nyt keskitytään kuitenkin täysillä tähän hetkeen.

Juttu on julkaistu Nykypäivässä 1/2025.