Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) toteaa, että lasten ja nuorten liikenneturvallisuuden parantaminen on koko yhteiskunnan asia.
– Liikennekasvatuksen on oltava elinikäistä. Kotien ja koulun välinen yhteistyö on myös liikenneturvallisuuden parantamisessa ja asennekasvatuksessa tärkeässä roolissa.
Ministeri toteaa, että ajoneuvojen turvallisuusjärjestelmät ja teknologia kehittyvät koko ajan, mutta niillä ei lopulta kuitenkaan kyetä kompensoimaan asenteita ja ajotaitoa kuin osittain.
– Suomi on pitkien etäisyyksien kumipyörämaa, jossa nuorten on päästävä liikkumaan turvallisesti, tarpeen mukaan. Meidän on yhdessä varmistettava, että nuoret lähtevät liikenteeseen nykyistä paremmilla taidoilla ja tiedoilla sekä oikealla asenteella. Tavoitteena on tietenkin, että jokainen nuori palaa liikenteestä kotiin kunnossa, sanoo Ranne tiedotteessa.
Ajokorttilain uudistuksessa, joka tuli voimaan vuoden 2018 alussa, vähennettiin pakollisen ajo-opetuksen määrää ja helpotettiin 17-vuotiaiden mahdollisuutta saada henkilöauton ajokortti poikkeusluvalla.
Liikenne- ja viestintäministeriö kertoo seuranneensa ajokorttilain muutosten vaikutuksia tiiviisti. Näyttää siltä, että muutoksilla on ollut osin negatiivisia vaikutuksia liikenneturvallisuuteen.
– Ikärajaa ei olla muuttamassa, mutta ikäpoikkeusluvan myöntämisen edellytyksiä tullaan tarkistamaan. Arvioimme myös ajo-opetuksen kokonaisuutta liikenneturvallisuus edellä. On selvää, että niin käytännön ajo-opetuksen kuin teoriaopetuksenkin osalta on muutostarpeita, jotka koskevat kaikenikäisiä autokoululaisia. Etäopetus ja simulaattorit eivät korvaa ammattilaisten antamaa lähiopetusta, toteaa Ranne.
Nuoret kuljettajat ovat yliedustettuina tieliikenteen onnettomuustilastoissa. Yleisesti ottaen 17-vuotiaat kuljettajat eivät kuitenkaan erotu merkittävästi muista nuorten ikäryhmistä.
