Lakkoilla saa omien työehtojensa puolesta jatkossakin, sanoo työministeri Arto Satonen (kok.) X-viestialustalla.
– Tukilakko sallitaan, kun se liittyy alkuperäiseen työriitaan ja on kohtuullinen suhteessa työriitaan. Sen sijaan sivullisille ei saa jatkossa aiheuttaa ongelmia. Se on oikeus ja kohtuus, Satonen kommentoi.
Hän oli eilen Ylen A-studiossa keskustelemassa lakimuutoksista, jotka liittyvät työriitojen rajaamiseen. Ministeri korosti sielläkin, ettei lakko-oikeuden ”pyhään ytimeen” olla kajoamassa. Muutoksia kuitenkin hänen mukaansa tarvitaan.
– Eihän siinä ole mitään järkeä, että yksittäisen työriidan takia esimerkiksi Suomen satamat pistetään kiinni ja vaikeutetaan koko Suomen vientiä, Satonen sanoi ja huomautti, että monet pienet ja keskisuuret yritykset voivat silloin joutua vaikeuksiin, vaikka heillä ei ole mitään tekemistä asian kanssa.
Ohjelman juontaja kysyi Satoselta, saadaanko pieniä palkkoja enää ylös, jos laajat tukilakot eivät ole mahdollisia.
– En usko, että on ainoa tapa. Kyse on aina siitä, että ensisijaisesti taistellaan omista työehdoista ja työtaistelu käydään siellä.
Satosen mukaan työriitaan liittyvä taho voi edelleen osallistua lakkoiluun.
– Esimerkiksi AKT voi jatkossakin Postin toimintaa vaikeuttaa, mutta ei niiden alojen, joilla ei ole tämän kanssa mitään tekemistä. On kohtuutonta, että pistetään sellaiset talot maksajaksi, jotka eivät ole syyllisiä tilanteeseen.
Lain päivittämisessä tähän päivään otetaan Satosen mukaan vertailupohjaa kilpailijamaista ja ajatellaan myös kansantalouden näkökulmaa.
– Tässähän on kyse suomalaisen työn kilpailukyvystä, me tarvitaan 100 000 työpaikkaa lisää.
Satosen mukaan muita maita väljempi lakko-oikeus vaikuttaa Suomeen kohdistuviin investointipäätöksiin ja esimerkiksi yritysten toimitusvarmuuksiin.
Myös poliittisia lakkoja rajoitetaan. A-studiossa keskustelemassa olleen vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajan, kansanedustaja Jussi Saramon mielestä hallitus on viemässä työntekijöiltä kaikki mahdollisuudet puolustaa itseään, mutta Arto Satonen huomautti, että ei poliittisen lakon oikeuttakaan ei olla kovin tiukaksi määrittelemässä.
– Kun kaikki ilmaisee mieltään omalla ajallaan, silloin ei ole mitään ongelmaa, Satonen totesi ja jatkoi, että vuonna 2018 Suomessa menetettiin yli 200 000 työpäivää poliittisten lakkojen takia.
– Emme ole menossa siihen, kuten Saksassa tai Iso-Britanniassa, että nämä ovat kokonaan kielletty, vaan kuten muissa Pohjoismaissa, että ne on sallittu, mutta rajoitetaan.
– Meidän rajoitus on enintään 24 tuntia ja se on kohtuullinen, Satonen sanoi.
