Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps.) esitteli eduskunnalle kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteon.
– Suomen kehitysyhteistyön uusi fokus on kaupan ja kehityksen tiiviimpi yhteys. Kauppa ja kehitys eivät ole toisiaan poissulkevia vaan toisiaan täydentäviä. Kauppaa edistämällä saadaan aikaan kehitystä. Kehittyvien maiden oman teollisuuden, työpaikkojen ja taloudellisen toimeliaisuuden edistäminen on keskeistä pysyvien kehitysvaikutusten näkökulmasta. Tämä vahvistaa myös maiden taloudellista riippumattomuutta, Tavio sanoi esittelypuheenvuorossaan.
Hallitus on joutunut leikkaamaan myös kehitysavusta.
– Suomi on sitoutunut YK:ssa yhteisesti sovittuun kestävän kehityksen toimintaohjelmaan, jonka ensimmäinen tavoite on köyhyyden poistaminen ja joka kokonaisuudessaan on ankkuroitu ihmisoikeuksiin. Kehitysyhteistyön temaattisia vahvuusalueita Suomelle ovat naisten ja tyttöjen asema ja oikeudet, koulutus ja ilmastotoimet. Näissä kysymyksissä Suomi tuottaa kestävää lisäarvoa, Tavio sanoi.
– Suomi keskittyy kehitysyhteistyössään tulosten tuottamiseen. Sopeutusten myötä korostuu tarve käyttää resursseja strategisella tavalla. Tuloksellisuus edellyttää myös keskeisten riskien tunnistamista ja niiden vaikutusten lieventämistä. Riskienhallinta pysyy keskeisenä osana kehitysyhteistyön rahoituksen toimeenpanoa, ja kehitysyhteistyövarojen käyttöä valvotaan tehokkaasti.
