EU:n yleisten asioiden neuvosto kokoontui tänään 15. lokakuuta Luxemburgissa. Pääteemana oli myöhemmin tällä viikolla kokoontuvan Eurooppa-neuvoston valmistelu.
Suomea yleisten asioiden neuvostossa edustanut Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strand (r.) totesi mediatilaisuudessa, että EU:n tuki Ukrainalle säilyy Eurooppa-neuvoston vahvimpana aiheena.
Eurooppaministerit keskustelivat Strandin mukaan muun muassa 35 miljardin euron makrotalousavusta Ukrainalle. Kyse on lainasta, jossa hyödynnetään Venäjän EU:ssa jäädytettyjen varojen tuottoja. Lisäksi esillä oli pakotteiden uusimisvälin pidentäminen.
– Pakotepainetta on lisättävä, siitä myös keskusteltiin, Strand kertoi.
Unkari on Victor Orbánin johdolla pyrkinyt säännönmukaisesti nakertamaan EU:n Ukraina-tukea.
Unkarin vastustuksen takia kysymys myös pakotteiden uusimisvälin pidentämisestä on toistaiseksi avoin, Strand vahvisti.
Ministeri kuitenkin huomautti, ettei Unkarin toiminta tule yllätyksenä.
– Olen nyt neljä kuukautta ollut ministerinä ja Unkarin toiminta on ollut joka viikko jossain muodossa agendalla, ei valitettavasti vain tästä asiasta, vaan aika laajasti kulisseissa. On ollut jarrutusta ja muuta, Strand totesi.
Eurooppa-neuvostossa tullaan käsittelemään myös turvapaikka-asioita ja EU:hun kolmansista maista suuntautuvan muuttoliikkeen hallintaa.
Strandilta kysyttiin, mikä on Suomen kanta mahdollisiin EU:n ulkopuolisiin palautuskeskuksiin, niin kutsuttuun ”Albania-malliin”. Malli sai nimensä kun EU:n jäsenyyttä havitteleva Albania lupautui viime vuonna ottamaan vastaanottokeskuksiinsa Italiaan meriteitse pyrkineitä siirtolaisia.
– Suomella ei ole yksilöityä kantaa palautuskeskuksiin, eikä asia ole suoraan minun salkkuani, Strand vastasi.
EU:n laajentumisesta uusin jäsenmaihin ministeri totesi, että asiat etenevät, mutta työ vie hänen arvionsa mukaan vielä vuosia. Useita maita EU:n laitamilta haluaa liittyä unioniin.
– Albanian kanssa aloitimme ensimmäisen jäsenyysneuvotteluiden klusterin, joka keskittyy muun muassa oikeusvaltioperiaatteeseen ja sen noudattamiseen, Strand kertoi.
– Se, että Albanian kanssa päästiin avaamaan tämä ensimmäinen klusteri on tärkeä signaali moneen suuntaan, mutta monen asian pitää loksahtaa kohdalleen, Strand totesi ja jatkoi, että esimerkiksi korruption torjunnassa on vielä paljon tehtävää jäsenyyttä hakevissa maissa.
