Suomen houkuttelevuus ei ole romahtanut ulkomaisten työntekijöiden silmissä, vaan tänne olisi tulijoita nykyistä enemmän. Keskeisenä pullonkaulana on se, ettei työpaikkoja ole tarpeeksi.

– Tämä vastaa ilman muuta sitä tilannekuvaa, joka meillä on. Tulijoita olisi enemmän, mitä työpaikkoja on tarjolla. Varsinkin nyt, kun olemme eläneet taloudessa vaikeampia aikoja, etenkin erityisasiantuntijoiden lupahakemukset ovat olleet laskussa. It-alalla yritykset eivät rekrytoi samalla tavalla kuin vaikkapa heti pandemian jälkeen, sanoo hallitusneuvos Katri Niskanen työ- ja elinkeinoministeriöstä Verkkouutisten haastattelussa.

– Tätä tukevat myös havainnot siitä, kun meillä on hallitusohjelman mukaisesti erityisen tiivistä toimintaa Intiassa, Vietnamissa, Brasiliassa ja Filippiineillä kansainvälisen rekrytoinnin edistämiseksi ja kolmessa näistä asiantuntijat paikan päällä houkuttelemassa osaajia. Viesti sieltäkin on, että tulijoita olisi enemmän kuin mitä työpaikkoja on tällä hetkellä tarjolla, Niskanen jatkaa.

Työ- ja koulutusperusteisten lupahakemusten määrä näyttäisi kasvaneen kuitenkin tänä vuonna verrattuna edellisvuoteen. Vuoden 2024 alkupuoliskolla ensimmäistä lupaa haki 15 959 ihmistä, kun vuotta aiemmin lupaa haki vastaavalla ajanjaksolla 15 493.

Erityisasiantuntijoiden ensimmäisen luvan hakemukset olivat laskussa. Vuoden 2024 alkupuoliskolla hakemuksia tuli 636, kun vuotta aiemmin hakemuksia tuli 902.

Työperusteiset jatkolupahakemukset olivat kasvussa. Vuoden 2024 alkupuoliskolla jatkolupia haki 11 664 henkilöä, kun vuotta aiemmin hakemuksia oli 9 350. Kasvua oli sekä työntekijän että erityisasiantuntijan jatkolupahakemuksissa.

– Kun talous lähtee taas kasvuun, tietenkin oletuksena on, että myös ulkomaisten työntekijöiden ja erityisosaajien lupahakemusten määrä lähtee nousuun. Emme ole ainakaan toistaiseksi huolissamme siitä, etteikö osaajia tulisi, jos meillä on vain työpaikkoja tarjolla, Niskanen sanoo.

”Hallitus ei päätä, montako osaajaa tulee”

Niskanen korostaa, että Suomessa tarjottujen työpaikkojen määrä on ikään kuin ”se absoluuttinen katto”.

– Sen yli työperusteisia oleskelulupia ei voida myöntää, koska luvat perustuvat olemassa olevaan työpaikkaan.

Julkisuudessa on käyty paljon keskustelua siitä, että Suomi ei näyttäytyisi ulkomaisten työntekijöiden silmissä enää niin houkuttelevana kuin aiemmin. Vahvistusta tälle on saatu esimerkiksi Insinööriliiton ja Tekniikan Akateemiset TEK:in kyselystä, jonka mukaan 89 prosenttia alan kansainvälisistä osaajista pitää maahanmuuttokeskustelua huolestuttavana ja vain 52 prosenttia suosittelisi Suomea asuin- ja työskentelypaikaksi ulkomaalaiselle.

– Kun kyse on ihmisistä ja heidän valinnoistaan, taustalla on varmasti aina moninaisia syitä. Ainakaan meidän tietoomme ei ole tullut mitään muuta vahvaa trendiä, miksi Suomeen ei hakeuduttaisi kuin se, että kansainvälisille osaajille avoimia työpaikkoja on nyt vähemmän. Täysin vedenpitäviä johtopäätöksiä on tietysti vaikea tehdä, koska esimerkiksi erityisasiantuntijoiden työpaikathan eivät tyypillisesti näy missään julkisilla työnvälityssivustoilla, Niskanen huomauttaa.

– Meille ei näyttäydy, että (maahanmuutto)politiikasta käytävä keskustelu olisi romahduttanut Suomen houkuttelevuutta. Yksittäisen henkilön kannalta olennaisinta ovat oletettavasti hänen elämäänsä liittyvät käytännön asiat lähtien siitä, minkälaisia työpaikkoja on tarjolla, onko niissä mahdollisuus edetä uralla ja miten perheen elämä täällä järjestyy.

Niskanen korostaa, että rakentava keskustelu siitä, minkälainen yhteiskunta Suomi on ja miten pystymme houkuttelemaan tänne nykyistä enemmän ulkomaista työvoimaa, on varmasti tarpeellista.

–Kyse ei ole myöskään siitä, ettemmekö pystyisi valtion toimin tähän vaikuttamaan, mutta yhteys ei ole niin suoraviivainen, mitä julkisesta keskustelusta saattaa päätellä.

–  Hallitus ei päätä, montako osaajaa tänne tulee, vaan meillä on kysyntävetoinen järjestelmä, jossa työnantajat viime kädessä päättävät, keitä he tänne rekrytoivat. Kansainvälisen rekrytoinnin julkiset tukipalvelut tähtäävätkin pitkälti rekrytointikynnyksen madaltamiseen.