Valtiovarainministeriön (VM) torstaina julkistaman talousennusteen merkittävin uutinen verrattuna edelliseen syyskuussa julkaisemaan ennusteeseen on arvio julkisyhteisöjen alijäämien syvenemisestä.
VM arvioi, että tänä vuonna alijäämä painuu 4,2 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Vielä syyskuussa arvio oli 3,7 prosenttia.
Valtiovarainministeriön finanssineuvos Jenni Pääkkönen kertoo Verkkouutisille, että merkittävin syy alijäämäennusteen korjaamiseen alaspäin on tulojen odotettua heikompi kehitys julkisessa taloudessa.
– Käsitys verokertymistä on heikentynyt syksyn ennusteesta. Nimenomaan ansiotuloverotuksessa ja arvonlisäveroissa on tapahtunut merkittäviä heikennyksiä, Pääkkönen taustoittaa.
– Myös arvio omaisuustuloista on jonkin verran muuttunut. Omaisuustulot kasvavat, mutta eivät niin nopeasti kuin vielä syksyllä näytti, hän jatkaa.
VM syvensi samalla arviotaan myös seuraavien vuosien julkisyhteisöjen alijäämistä aina vuoteen 2028 asti.
– Yksi selittävä tekijä tässä on, että kun tämä vuosi on heikompi, niin se näkyy myös jatkovuosien tilanteessa. Käytännössä huonompi lähtötilanne heikentää jatkovuosia, Pääkkönen havainnollistaa.
Ensi vuonna julkisen talouden alijäämän arvioidaan olevan 3,5 prosenttia. Syyskuun ennusteessa lukema oli 3,2 prosenttia.
EU:n liiallisen alijäämän menettelyn välttämiseksi lukeman tulisi olla ensi vuonna enintään 3 prosenttia suhteessa bkt:hen.
Tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi noin 1,5 miljardin euron leikkauksia ensi vuoden talousarvion määrärahoihin.
Onko riski, että alijäämämenettelyyn joudutaan?
– Sitä riskiä ei voida tässä vaiheessa poissulkea, Pääkkönen toteaa.
Myös valtiovarainministeri Riikka Purralla (ps.) oli torstaina samanlainen viesti.
– EU:n finanssipoliittisten sääntöjen valossa on merkittävä riski, että Suomi joutuu hallituksen ponnisteluista huolimatta liiallisen alijäämän menettelyyn ensi kesänä, Purra kirjoitti VM:n sivuilla julkaistussa kolumnissa.
VM valmistelee uuden talousennusteen ensi kevään kehysriiheen.
– Siinä kohtaa meillä on enemmän tietoa tilanteesta. Sen jälkeen komissio tekee oman ennusteensa ja katsoo, miltä hallituksen tavoitteet ja suunnitelmat siinä tilanteessa näyttävät. Komissio arvioi loppukeväästä (touko-kesäkuun vaihteessa), onko tarpeen avata alijäämämenettelyä, Pääkkönen avaa prosessin etenemistä.
Hallitus ei Purran mukaan tule tekemään hätiköityjä päätöksiä sopeutustoimien suhteen, vaikka alijäämät näyttäisivät syvenevän.
– Epävarmuuksien vuoksi talouspolitiikan ei tule muuttua tai heilua yksittäisten ennusteiden perusteella. Siksi odotamme rauhassa ensi kevään puoliväliriihen yhteydessä valmistuvan kevätennusteen luvut, ennen harkintaa mahdollisista uusista sopeutustoimista, Purra kirjoittaa.
Tänä vuonna talous supistuu VM:n mukaan 0,3 prosenttia. Ensi vuodelle rahaministeriö sen sijaan odottaa 1,6 prosentin kasvua. Tämä on selkeästi optimistisempi lukema kuin Suomen Pankilla, joka arvioi tiistaina julkaistussa ennusteessa, että talous kasvaa ensi vuonna 0,8 prosenttia.
Onko ensi vuoden 1,6 prosentin kasvulukema liian optimistinen?
– Se on sellainen, mitä itse pidämme realistisena näistä lähtökohdista. Suomen Pankilla on vähän erilainen näkemys siitä, miten loppuvuosi menee. Kuluvan vuoden pohja vaikuttaa aina seuraavaan vuoteen. Tässä on vain erilainen näkemys kasvun ajoittumisesta, mikä selittää näiden kahden ennusteen eroa, Pääkkönen kertoo.
