Hallitusneuvotteluiden alussa pidetyssä seminaarissa kuultiin tiistaina asiantuntijapuheenvuoroja, joissa käytiin läpi Suomea uhkaavia haasteita ja näiden edellyttämiä uudistuksia.
Valtiovarainministeriön ylin virkamies, kansliapäällikkö Juha Majanen käsitteli omassa esityksessään julkisen talouden näkymiä.
Hän totesi yhteiskunnan peruspilarien vakauden edellyttävän kestävää julkista taloutta ja varoitti, että talouskehityksen ja julkisen talouden pitkäaikainen heikkous asettavat päätöksenteossa riman korkealle.
Haasteena on, ettei julkinen talous ole tällä hetkellä kestävällä pohjalla.
– Ikääntyminen on heikentänyt julkisen talouden tilaa jo vuosien ajan, ja tekee niin pitkälle tulevaisuuteen. Nyt tilannetta vaikeuttavat Venäjän hyökkäyksen talousvaikutukset ja korkojen nousu, Juha Majasen totesi esityksessään.
Kansliapäällikön mukaan julkisia varoja tarvittaisiin turvallisuuteen, vihreään siirtymään, osaamiseen sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyviin panostuksiin. Julkista taloutta on pystytty vahvistamaan muun muassa työttömyysputken poistamisella ja eläkeuudistuksella. Työllisyys on lisäksi kohentunut.
Suomen ennustetaan ponnistavan taantumasta kasvuun loppuvuonna, vaikka hintojen ja korkojen nousu on heikentänyt kotitalouksien ostovoimaa. Rakentaminen vähenee nousseiden korkojen johdosta, mutta investointien määrä kasvaa osin vihreän siirtymän seurauksena. Maailmantalouden ennustettu vahvistuminen voi vauhdittaa Suomen vientiä.
Julkisen talouden alijäämä pieneni Juha Majasen mukaan vuonna 2022 koronapandemiaa edeltäneelle tasolle, mutta sen ennustetaan kasvavan uudelleen vuodesta 2023 lähtien ilman uusia toimia.
Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyysvajeen arvioidaan olevan noin kolme prosenttia bruttokansantuotteesta vuoden 2027 tasolla. Väestön ikääntyminen tulee painamaan julkista taloutta vielä vuosikymmenten ajan. Suuret ikäluokat ovat nyt keskimäärin 75 vuoden iässä.
Suomen valtion velka suhteessa bruttokansantuotteesta tulee ylittämään sadan prosentin rajan 13 vuoden kuluttua, jos uusia päätöksiä ei tehdä. Valtiovarainministeriön ehdottama 6+3 miljardin euron julkisen talouden vahvistaminen pysäyttäisi velkasuhteen kasvun noin 70 prosentin tasolle.
Malli tarkoittaisi, että julkista taloutta vahvistettaisiin kuluvalla hallituskaudella kuuden miljardin euron edestä ja seuraavalla kaudella kolmen miljardin euron edestä. Tasapainon saavuttaminen edellyttäisi talouskasvua vauhdittavia uudistuksia ja suoria sopeutustoimia.
Valtiovarainministeriön kansliapäällikön Juha Majasen esitys:https://t.co/xmmvJI8SdX#Hallitusneuvottelut pic.twitter.com/HQGcLFzVz6
— Valtioneuvosto | Statsrådet (@valtioneuvosto) May 2, 2023
