Valtion velan korkokulut voivat Verkkouutisten valtiovarainministeriöstä saamien tietojen mukaan nousta huimaaviksi jo kolmessa vaalikaudessa.
Ministeriö julkaisi ensi vuoden budjettiehdotuksensa viime viikolla. 92,2 miljardin euron budjetti on hallituksen sopeutustoimista huolimatta 12,9 miljardia euroa alijäämäinen.
Valtion menoja kasvattavat erityisesti indeksitarkistukset ja nousevat korkomenot.
Valtionvelan korkomenoiksi arvioidaan ensi vuodelle peräti 4,3 miljardia euroa. Se on 1,1 miljardia enemmän kuin mitä tälle vuodelle on budjetoitu. Korkoihin meni vertailun vuoksi vielä vuonna 2022 alle miljardi euroa vuodessa.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) korosti korkomenojen merkitystä tiedotustilaisuudessa. Ministeri muistutti korkomenojen olevan sitä luokkaa, että kokonaisia hallinnonaloja mahtuisi niiden sisään. Esimerkiksi HS huomautti jutussaan, että korkomenoilla maksaisi jo nyt useamman ministeriön kulut. Vaikkapa ympäristöministeriön alaiset menot ovat vain kymmenesosa korkokuluista ja ulkoministeriön neljäsosa.
Purran esityskalvoissa korkomenojen laskuri loppuu ensi vuoteen. Verkkouutiset kysyi valtiovarainministeriöstä, miten korkomenojen arvioidaan kehittyvän tästä eteenpäin.
Luvut ovat kylmääviä.
Budjettipäällikkö Mika Niemelä kertoo sähköpostitse, että viime kevään julkisen talouden suunnitelmassa korkomenojen arvioitiin olevan vuonna 2028 4,8 miljardia euroa, vuonna 2029 5,5 miljardia euroa ja vuonna 2030 jo 6,2 miljardia euroa.
Ministeriön kansantalousosaston kestävyysvajelaskelmissa on kuitenkin Niemelän mukaan tehty skenaariopohjaisia arvioita valtion velan korkokulujen kehityksestä. Niissä korkomenot nousevat vuonna 2035 jo yli 10 miljardiin euroon. Vuosikymmenen lopulla korkoihin palaisi laskelman mukaan jo yli 15 miljardia euroa vuodessa.
Summa vastaisi lähes opetus- ja kulttuuriministeriön sekä puolustusministeriön hallinnonalojen yhteenlaskettuja menoja vuoden 2026 talousarvioesityksessä.
Jos laskelma toteutuu, maksaa Suomi toisin sanoen tulevan vuosikymmenen lopulla pelkistä valtionvelan koroista summan, jolla nykybudjetissa rahoitetaan käytännössä sekä koulutuksen- ja kulttuurin hallinnonala että puolustus.