Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ilmoitti 14. helmikuuta 2023, että Ukraina käyttää yhdessä päivässä saman verran ammuksia kuin kaikki länsimaat pystyvät tuottamaan kuukaudessa. Koska ammustuotannon kiihdyttäminen on etenkin Euroopassa osoittautunut varsin tahmeaksi, on ilmiselvää, että Ukrainan täytyy alkaa vähentää tykistönsä ammuskulutusta. Center for Naval Analysesin tutkimusohjelmajohtaja Michael Kofmanin mukaan Ukraina joutuu kärsimään tykistön ammusten ja vaihtoputkien pulasta pitkään, puolesta vuodesta jopa vuoteen.
Britannian puolustusministeri Ben Wallace sanoi 15. helmikuuta, että Ukrainan on päästävä eroon vanhentuneesta neuvostotaktiikasta. Se on hänen mukaansa osasyy sille, miksi Britannia kouluttaa ukrainalaisia taistelemaan länsimaisen mallin mukaan. Mutta mitä on tehtävissä, kun ammuksia on vähemmän käytettävissä?
Täsmäammukset, kuten M892 Excalibur ja tykistöohjukset, ovat kehityssuunta, johon ollaan menossa, mutta niillä ei vielä pystytä kokonaan korvaamaan tykistötulen massakeskityksiä.
Määrällä on yhä merkitystä suursodassa, kuten nyt Ukrainassa, sanoo israelilainen puolustusalan asiantuntija David Gendelman. Täsmäaseet eivät ole parhaita tuottamaan aluevaikutusta, kun sitä tarvitaan. Tykistön ammuskulutusta ei voida pienentää täyttämään vaatimusta ”yksi maali, yksi ammus”.
Itä-Ukrainan jäätyneen konfliktin vuosina Ukraina näki paljon vaivaa lyhentääkseen maalinosoituksesta tulenkäyttöön johtavaa aikaa, jolla voidaan vähentää tarvittavaa ammusmäärää. Sitä varten luotiin erilaisia tulenhallinnan tietojärjestelmiä, kuten GIS Arta, joka auttoi myös maaliin nähden parhaan tulipatterin löytämisessä.
Kun ulkomainen apu alkoi viime vuonna virrata Ukrainaan, sen mukana tuli paljon tykistötoimintaa auttavia laitteita: tykistötutkia, digitaalisia radioita ja myös uudenaikaisempaa tykistöä. Niillä kaikilla parannettiin tykistön tarkkuutta, mutta ammuspula jäi.
Ilmavoima olisi vielä tehokkaampi ase maavoimien tukemiseen. Nykyaikainen hävittäjäjärjestelmä pystyy paljon suurempaan tarkkuuteen kuin tykistö. Ilmasta maali näkyy paremmin ja koneen omat sensorit hoitavat maalinosoituksen reaaliajassa.
Yksi kone voi kantaa monen tonnin pommi- ja ohjuskuormaa. Vertailun vuoksi 155 mm:n standardi tykistökranaatti painaa alle 50 kg. Hävittäjät ovat kuitenkin kalliita, niiden logistiikka vaatii paljon ja henkilöstön koulutus vie paljon aikaa. Lisäksi niistä tulee vihollisen ykköskohde.
Israelilainen entinen tykistöupseeri Tzvi Koretzki kirjoitti lokakuussa Yhdysvaltain kenttätykistöyhdistyksen verkkosivulla, että suuri ammuskulutus johtuu sodan seisovasta luonteesta. Siksi Ukrainalle pitäisi toimittaa paljon raskasta panssarikalustoa, jotta se pystyisi hyökkäämään. Gendelman kuitenkin huomauttaa, että myös hyökkäyksen tukemisessa tullaan tarvitsemaan paljon tykistöammuksia.
Tykistölle ei ole olemassa vaihtoehtoa, joka olisi sekä yksinkertainen että edullinen, mikä ymmärretään lännessä. Toistaiseksi on siis vain lisättävä ammustuotantoa. Yhdysvaltain asevoimat on käyttänyt noin 14 400 tykistöammusta vuodessa. Nyt tuotantoa halutaan kasvattaa 500 prosenttia, mutta siihen menee kaksi vuotta.
Euroopassa suuret maat eivät ole vielä edes päättäneet ammustuotannon lisäämisestä. Odotellessa länsi hankkii ammuksia muualta, kuten Etelä-Koreasta, Pakistanista ja Yhdysvaltain varastoista Israelissa, ja toivoo, että Venäjän ammustuotanto ei kasvaisi sitä nopeammin.
