Hypon asuntoluottoluokituksessa A-luokkaan tai parempaan yltää yhteensä 15 manner-Suomen kuntaa, kun viime vuonna vastaavan A:n tavoitti 21 kuntaa.
Koko maan tasolla maltillista muutosta nähdään sekä ylä- että alasuuntaan: 49 kunnan luokitus nousi ja 49:n laski yhdellä pykälällä. Se kertoo luokituksen luonteesta, sillä tarkastelussa on pitkän aikavälin kriisinkestävyyden ja riskin kuvaus.
Helsinki yltää ainoana AA-luokitukseen. Espoo ja Tampere putoavat positiivisen näkymän A+ ‑luokkaan ja saavat seurakseen edukseen erottuvan, raitiovaunuyhteyttä odottavan Pirkkalan.
Naantali ponnistaa A– ‑luokitukseen, kun taas Järvenpää, Nokia, Kerava, Porvoo, Raisio, Sipoo ja Tuusula putoavat BBB-luokkaan.
Hypon asuntoluottoluokituskatsaus huomauttaa, BBB-luokitus on vielä keskitason yläpuolella, mutta C-sarja muodostaa asuntomarkkinoiden riskiryhmän. C-sarjaan jää 81 kuntaa. Riskialueet painottuvat Hypon mukaan Keski- ja Itä-Suomeen sekä Kainuuseen.
Väestönkasvu ja -keskittyminen ovat vahvasti esillä. Yli kolme miljoona suomalaista asuu ja yli 1,7 miljoonaa asuntoa sijaitsee vähintään BBB-luokituksen saavissa kunnissa; tällaisia kuntia on 41 eli ne edustavat vain 14 prosenttia manner-Suomen kunnista.
Suurimpien kaupunkien väestönkasvussa rikottiin viime vuonna tilastohistorian ennätyksiä Espoossa, Helsingissä, Tampereella ja Turussa, tilastoluvut alkavat 1970-luvulta.
Mikrosijainnin merkitys korostuu, kun kasvu aiheuttaa haasteita
kaupunkikehitykselle. Samalla runsaan asuntotarjonnan mahdollistama maan sisäisen muuttoliikkeen voimistuminen vähentää asuntojen kysyntää entisestään muuttotappioalueilla.
Suuremmalla talousalueella asunnon saa tilastojen valossa myytyä helpommin
kriisiaikanakin hintaa pudottamalla. Hinnan pudotusvara tuo rahoittajan kaipaamaa likviditeettiä, mutta nollan euron talossa pudotusvaraa ei enää
ole.
Tyhjiä asuntoja on Suomessa liki 400 000, mikä vastaa vajaata 12 prosenttia asuntokannasta. Itä-Lapin Pelkosenniemellä, Keski-Suomen Kivijärjellä ja Pohjois-Savon Rautavaaralla liki joka kolmas asunto on tyhjillään.
A-ryhmän suurimpien kasvukeskusten sisältä löytyvät BB-alueet sijaitsevat tyypillisesti kaupunkien reuna-alueilla heikompien kulkuyhteyksien
takana tai kärsivät segregaatiosta. Korkeaan luokitukseen yltävän kunnan kaukaisinkin kolkka hyötyy Hypon mukaan kuitenkin kestävästä kuntataloudesta ja pärjää keskimääräistä suomalaista aluetta paremmin.
Asuntojen hinnat ovat nyt tilastohistorian matalimmat kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin verrattuna.
Hypo ennustaa, että asuntojen hinnat nousevat ensi vuonna. Kuluvan vuoden -2,5 prosenttia kääntyy +2,5 prosenttiin vuonna 2025 koko maan tasolla.
Pääkaupunkiseudun hinnoille vastaava ennuste osoittaa -4,0 prosenttia (v. 2024) ja +4,0 prosenttia (v. 2025).
Myynnissä olevien asuntojen runsas määrä hillitsee hintakehitystä, mutta samalla laskevat korot ja asteittain paraneva ostovoima kannustaa kaupoille. Kasvukaupunkien asuntojen hintoihin kasataan nyt nousupainetta vuosille 2026–2027, mikä on toisaalta omiaan sulattamaan rakennusalan syväjään ensi
vuoden aikana, katsaus toteaa.
Vaikka viiveellä tulevat tilastot eivät asiasta vielä kerro, on koko asuntolainakannan keskikorko, eli kuluttajan kokonaiskorko jo kääntynyt laskuun vuoden takaisesta ja asumiskustannukset laskussa.
Hypon asuntoluottoluokitus kertoo paikallisista riskeistä asuntorahoittajan silmin. Luokitus koostetaan 27 muuttujasta, jotka muodostavat yhdeksän teemakokonaisuutta: maksukyvyn, likviditeetin, vakuusarvot, kuntatalouden, turvallisuuden, terveyden, muuttoliikkeen, tulevaisuuden ja ympäristön.
