Korona aiheuttaa kovaa katoa suomalaisten yritysten keskuudessa, ja lisää on tulossa. Olemme nähneet vasta murto-osan konkursseista ja yritysten lopettamisista.
Nyt on korkea aika miettiä, miten Suomi viedään 2030-luvulle. Fakta on se, että vain yritykset ja uusi yrittäjäsukupolvi voivat nostaa meidät tästä suosta.
Valitettavasti punavihreä hallituksemme ei pysty ideologisista syistä puhumaan yrittämisen tärkeydestä – oli tilanne taloudellisesti kuinka vakava tahansa.
Suomen valtionvelka paisuu, ja lisää velkaa otetaan kiihtyvällä tahdilla. Hälyttävää on sekin, että hallitusta ei kiinnosta tehdä yhtään mitään nykyisille julkisille menoille, ei kiinnosta luoda kannusteita työn vastaanottamiseen eikä kiinnosta edistää yrittäjyyttä. Silti yhteiskunnan pyörittämisen lasku maksetaan nyt ja tulevaisuudessa yrittäjien tuloksesta, joka on luotu kovalla riskillä ja rankalla työllä.
Yrittäjä laittaa usein peliin koko taloudellisen tulevaisuutensa ja sosiaaliturvansa, kun hän ryhtyy yrittäjäksi. Kun hän lopulta saa yrityksensä jonkinlaiseen kasvuun, hän päättää lopulta ympärivuorokautisten työrupeamien jälkeen palkata työntekijän, työllistää ihmisen.
Mitä tästä riskinotosta ja työllistämisestä saa julkiselta vallalta kiitokseksi? Kiitokseksi tulee Euroopan kovimpia kokonaisveroasteita, monimutkaista byrokratiaa ja kaupan päälle pistetään yrittäjävihamielisiä kommentteja punaisia puolueita edustavilta päättäjiltämme.
Suomessa on noin 260 000 yrittäjää. Heistä suurin osa, 200 000, on yksinyrittäjiä. Juuri he ovat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa heikkoina aikoina, kuten nyt koronan vuoksi. Monien yksinyrittäjien tulot riittävät hädin tuskin toimeentuloon.
Niinpä ei hämmästytä lainkaan, että uutta yrittäjäsukupolveamme, alle 35-vuotiaita yrittäjiä, on varsin vähän.
Yrittäjät pyörittävät Suomea, mutta mistä saamme uutta verta? Suomi tarvitsee jatkossa tuhansia uusia yrittäjiä, sillä suurten ikäluokkien yrittäjät poistuvat työelämästä vuosi vuodelta ja korona samalla pyyhkii yrityksiä pois pöydältä.
Hallituksella on nyt näytön paikka.
Meidän pitää saada lisää yrittäjyyskoulutusta kaikille kouluasteille, varsinkin yläkouluihin, lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin. Moni yrittäjä on taatusti valmis tulemaan kouluille ”kummiksi”. Kummien ansiosta nuoret saisivat TET-kokemusta, harjoittelupaikkoja ja konkreettista tietoa yrittäjyydestä, ja yrittäjäkin voisi saada opiskelijoista työntekijöitä valmistumisen jälkeen.
Myös maahanmuuttajia pitää kannustaa yrittäjyyteen, sillä työ on yksi parhaita tapoja integroitua yhteiskuntaan. Tarvitsemme laajaa monikielistä yritysneuvontaa ja vaikkapa vertaisryhmien mentorointia maahanmuuttajille.
Ehkä tarvitsisimme myös kokonaan uuden sanan kuvaamaan yrittäjää. Miltä kuulostaisi työllistäjä, tekijä, mahdollistaja?
Julkisen vallan pitää tukea yrittäjiä kaikin mahdollisin tavoin – mutta silti tärkein tapa tukea yrittäjyyttä on koko yhteiskunnan kannustava asenne.
