Tietokoneelle kirjautuessasi syötät laitteelle PIN-koodin. Sen jälkeen yhdistät tietokoneesi WiFi-verkkoon. Tämän jälkeen käynnistät WWW-selaimen ja syötät selaimeen URL-osoitteen. Eteesi aukeava sivu tuo silmiesi eteen kasan PNG- ja JPG-tiedostoja. Kenties avaat sivustolta myös erillisen PDF-asiakirjan.
Erilaiset tiedostonimet vaikuttavat nykyajan elämässä niin arkisilta, että harva edes tulee pohtineeksi niiden syvempää merkitystä. Mistä tiedostojen lyhenteet ovat alun perin edes peräisin?
Oikea vastaus löytyy englannin kielestä. Monet tiedostomuodot ovat suoria lyhenteitä englanninkielisistä sanoista.
Facebookissa julkaistulla videolla käydään läpi 15 yleistä tiedostomuotoa ja muuta lyhennettä. Samalla selvennetään, mistä lyhenne on alun perin edes tullut. Video on katsottavissa tämän jutun lopussa.
Videolla selitetään seuraavien lyhenteiden tarkoitus. Suluissa on Verkkouutisten toimituksen lisäämä suomennus.
- OTP – One Time Password (kertakäyttöinen salasana)
- PIN – Personal Identification Number (PIN-koodi eli tunnusluku tai turvakoodi)
- QR Code – Quick Respone Code (QR-koodi)
- SMS – Short Message Service (tekstiviesti)
- MMS – Multimedia Messasing Service (multimediaviesti)
- WiFi – Wireless Fidelity (langaton verkkoyhteys)
- GIF – Graphics Interchange Format (GIF-kuva)
- GPS – Global Positioning System (GPS-paikannusjärjestelmä)
- KYC – Know your Customer (Tunne asiakkaasi)
- PDF – Portable Document Format (PDF-asiakirja)
- PNG – Portable Network Graphics (PNG-kuva)
- JPEG – Joint Photographics Experts Group (JPEG-kuva)
- URL – Uniform Resource Locator (URL-osoite, esim. www.verkkouutiset.fi.)
- WWW – World Wide Web (puhekielessä selainpohjainen internet eli verkko, jota selataan selaimella)
- PAN – Permanent Account Number (Intiassa käytössä oleva ”pysyvä tilinumero” henkilöiden yksilöimiseen. Suomessa termille ei ole suoraa vastinetta). Lyhenne voi tulla myös sanoista Personal Area Network eli henkilökohtainen verkko, omaverkko.
