Mikä on Venäjän varjolaivasto, jota kutsutaan myös pimeäksi laivastoksi? Se on Venäjän perustaman maailmanlaajuisen pöytälaatikkofirmojen verkoston hankkima satojen öljytankkerien laivasto, joka kuljettaa venäläistä öljyä markkinoille, pääasiassa Aasian jalostamoihin.
Venäjän viemälle öljylle on asetettu kattohinta, jota Venäjä haluaa rikkoa, koska se tarvitsee öljytuloja Ukrainaa vastaan käymäänsä hyökkäyssotaa varten. Perinteiset merikuljetusyhtiöt ja vakuutusyhtiöt toimivat läpinäkyvästi, joten ne eivät ota riskiä kattohinnan rikkomisesta, koska ne joutuisivat hyvin nopeasti lännen toissijaisten pakotetoimien kohteiksi.
Venäjän pöytälaatikkofirmat toimivat maissa, joissa lännen säätelypaineet eivät toimi, eivätkä ne ole mukana vapailla markkinoilla. Niiden ainoa tarkoitus on kuljettaa pakotteiden vastaisesti hinnoiteltua venäläistä öljyä eivätkä niiden tankkerit ole vakuutettu hyvämaineisissa globaaleissa yhtiöissä.
Varjolaivaston avulla Venäjä pystyy viemään öljyä selvästi yli pakotteissa määritellyn 60 dollarin barrelihinnan. Urals-laatua myytiin kesäkuussa keskimäärin 67,5–67,7 dollarilla barrelilta. Se käy hyvin kaupaksi, koska samaan aikaan muut raakaöljyt maksoivat selvästi enemmän, useimmiten yli 80 dollaria barrelilta, mutta hinta ylittää hintakaton.
Toiseksi, huonokuntoisista, huonosti ylläpidetyistä ja epäpätevien miehistöjen kuljettamista aluksista koostuva varjolaivasto muodostaa merkittävän ympäristöuhan ja kasvattaa suuren öljytuhon riskiä. Pitkät kuljetusmatkat Venäjän Itä- ja Mustanmeren satamista kasvattavat tätä riskiä. Trinidadin ja Tobagon rannikolla sattunut tankkerionnettomuus osoitti, että jos tällaiselle tankkerille, jonka omistus ja vakuutukset ovat hämäräfirmojen käsissä, tapahtuu onnettomuus, ketään ei löydy ottamaan siitä vastuuta.
Ratkaisuja on olemassa, jos niitä halutaan käyttää. Esimerkiksi Tanska suunnittelee salmiensa sulkemista Venäjän varjolaivastolta. Kremliä myötäilevien ”asiantuntijoiden” mielestä tällainen päätös voisi olla jopa casus belli – syy aloittaa sota.
Vaikka ei tiedetä, olisiko se Vladimir Putinille riittävä syy alkaa sota Tanskaa vastaan, Nato-maat suunnittelevat Tanskan suojelemista mahdolliselta Venäjän hyökkäykseltä, jos tilanne eskaloituu niin pitkälle. Päättäväisyys varjolaivaston estämiseksi on kuitenkin kasvussa, koska mahdollisen katastrofin seurauksia ei haluta Itämeren maiden veronmaksajien maksettavaksi.
Lännen yritykset asettaa yksittäisiä aluksia ja niitä omistavia yrityksiä pakotteiden alle ovat Venäjän entisen varaenergiaministeri Vladimir Milovin mielestä lähes hyödyttömiä, koska venäläiset pystyvät usein nopeasti muuttamaan niin tankkerien kuin niiden omistavien firmojenkin nimet. Tehokkaampaa olisi ottaa maaleiksi öljyä ostavat välittäjät ja jalostamot, jotka eivät pysty toimimaan kokonaan salassa ja ovat siksi alttiimpia lännen säätelyn seurauksille. Milovin mielestä nämä yritykset pitäisi tunnistaa ja uhata niitä toissijaisilla pakotteilla.
